Kirsiomp

Kansalaisaloite metsälain ja metsähallituksesta annetun lain muuttamiseksi

  • Kuvaaja: Jani Sipilä, Greenpeace
    Kuvaaja: Jani Sipilä, Greenpeace

 

Nyt metsiemme suojelua on mahdollisuus edistää myös tuoreella kansalaisaloitteella, joka on avattu 17.5.2018 kansalaisaloite.fi -palvelussa 

Aloite on kerännyt jo lähes 20 000 allekirjoitusta reilussa viikossa! smiley

Aloitteen sisältö:

"Kansalaisaloite eduskunnalle metsälain ja metsähallituksesta annetun lain muuttamiseksi

Aloitteen allekirjoittaneet kansalaiset esittävät, että valtion metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä muutetaan siten, että valtion omistamilla alueilla ei jatkossa olisi pääsääntöisesti sallittua suorittaa metsälaissa tarkoitettuja uudistushakkuita. Käytännössä muutos tarkoittaisi siirtymistä avohakkuista ja voimaperäisistä kasvatushakkuista jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin. Muutosten tarkoituksena on edistää Metsähallitusta koskevassa laissa määriteltyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista ja määritellä valtion metsien hoitotoimenpiteille ja puunkorjuun toteutukselle kestävyyden näkökulmasta selkeät vähimmäisvaatimukset." - -

Tästä pääset suoraan ko. aloitteeseen ja voit osallistua omalta osaltasi metsien suojelutalkoisiin:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184

Katso  myös edellinen blogini osin samaan asiakokonaisuuteen, jossa on esitelty myös Liike Nytin ilmastonmuutoksen torjumista koskevat kyselytutkimuksen tulokset:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255866-liike-nytin-ilmastonmuut...

---

Katso myös

http://www.metsa.fi

Kestävän käytön työkalu

Metsähallitus on johtava luonnonvara-alan toimija, joka tuottaa kestävää hyvinvointia monipuolisilla palveluilla ja liiketoiminnalla. Luonnonvarasuunnittelu on tässä tärkeä työkalu.

Luonnonvarasuunnitelmat uusitaan viiden vuoden välein. Metsähallitus jatkaa luonnonvarasuunnittelua kaikilla valtion maa- ja vesialueilla.

Luonnonvarasuunnittelu aloitettiin vuonna 1997. Suunnitelmat laadittiin kymmeneksi vuodeksi, ja suunnittelukauden puolivälissä tehtiin suunnitelman välitarkastus. Vuonna 2002 suunnittelujärjestelmää uudistettiin lisäämällä siihen alue-ekologinen tarkastelu ja panostamalla entistä enemmän sidosryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön.


Valmisteilla olevat suunnitelmat

2017-2018: Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelma 2018-2023

Voimassa olevat suunnitelmat

Päättyneet hankkeet

Vanhat suunnitelmat

Lähde:

http://www.metsa.fi/luonnonvarasuunnittelu

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Luonnonvarasuunnittelu vahvistaa Metsähallituksen toiminnan hyväksyttävyyttä:

"Metsähallituksen on toiminnassaan sovitettava yhteen valtion omistajan roolissa asettamat tavoitteet, sidosryhmien kanssa harjoitettavaan vuorovaikutukseen liittyvät odotukset sekä asiakkaiden toiveet ja tarpeet. Sidosryhmien ja asiakaskunnan laajan kirjon johdosta eri tahojen odotuksiin vastaaminen on haasteellinen tehtävä.

Luonnonvarasuunnittelun lähtökohtana oli sidosryhmien Metsähallituksen toimintaan kohdistamien odotusten kartoittaminen ja sovittaminen yhteen valtion omistajana linjaamiin tavoitteisiin.

Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelman valmisteluun osallistui kaikkiaan 54 Metsähallitukselle läheistä yhteistyötahoa luonnonsuojelujärjestöistä metsäteollisuuden edustukseen.

Luonnonvarasuunnitelman laadinnan rakentuminen vuorovaikutteisiin työpajoihin, joissa eri yhteistyöryhmien edustajat keskustelivat tärkeiksi kokemistaan kysymyksistä Metsähallituksen toiminnassa ja ottivat kantaa Metsähallituksen alustaviin linjauksiin maa- ja vesialueiden käytössä, osoittautui toimivaksi." - - (jatkuu alla olevassa 1. linkissä, sivulla 5)

Harri Siiskonen

Professori, Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani, Itä-Suomen yliopisto, Itä-Suomen yhteistyöryhmän puheenjohtaja

https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mt/mt75.pdf

https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2159

http://www.metsa.fi/etela-suomen-luonnonvarasuunni...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Tuottohakuinen metsäsijoittaja ei pidä avohakkuista

- -"Sijoittaja pyrkii pitämään metsän kasvavana jatkuvasti ja keskittyy arvokkaisiin tukkipuihin. Taimikosta ei saa kassavirtaa kymmeniin vuosiin. ­Metsänomistajalla on uuden metsälain perusteella aiempaa enemmän vapauksia päättää, miten omaisuuttaan hoitaa. Toisaalta suomalaiset eivät ehkä ole tietoisia vaihtoehtoisista metsänhoitotavoista. Asennemuutos ja jatkuvan kasvatuksen opiskelu vievät aikansa.

Järjestöjen Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitekampanjan tähtää sellubuumin keskellä avohakkuiden kieltämiseen valtion metsissä. Metsähallituksella on valtion maita yli yhdeksän miljoonaa hehtaaria.

Avohakkuiden osuus on noin neljännes kaikista hakkuista. Metsähallitus muistuttaa, että avohakkuista luopuminen vaikuttaisi merkittävästi aluetalouteen sekä tuloutukseen valtiolle, joka on vuosittain noin 100 miljoonaa euroa.

Järjestöjen mukaan avohakkuista luopuminen helpottaisi monimuotoisuuden vaalimista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Lisäksi se pitäisi metsän metsänä hakkuiden jälkeen. Avohakkuista luopuminen vähentäisi järjestöjen mukaan myös vesistöjen rehevöitymistä ja samentumista.

Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa puusto on estämässä maaperän huuhtoutumista vesistöön ja tarve suometsien ojituksen vähenee. Monipuoliset metsät altistuvat myös vähemmän metsätuhoille."

Lähde:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuottohakuinen-...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite antaa suomalaisille tilaisuuden vaatia avohakkuista luopumista valtion metsissä:

http://avohakkuuthistoriaan.fi/

- Avohakkuisiin perustuva metsätalous on johtanut muun muassa monien aikaisemmin tavallisten lintujen uhanalaistumiseen, mustikan peittävyyden vähenemiseen sekä monien retkeilymetsien luonnonrauhan rikkoutumiseen. Kaiken lisäksi avohakkuilla on negatiivisia ilmasto- ja vesistövaikutuksia.

- "Metsiemme käyttö on pitkään perustunut avohakkuisiin ja huonot vaikutukset näkyvät koko ajan rajummin. On olemassa kuitenkin vaihtoehtoja, jotka ovat retkeilyn, luonnonarvojen, ilmaston ja vesistöjen kannalta parempia. Me haluamme, että yhteisiä metsiämme käytetään järkevämmin", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

- "Pitkään jatkunut intensiivinen avohakkuumetsätalous heikentää metsälintujen elinmahdollisuuksia. Lajeja, jotka ovat erityisesti kärsineet avohakkuiden takia, ovat esimerkiksi metso, kuukkeli, hömötiainen ja töyhtötiainen", kertoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

- "Avohakkuut muuttavat ympäristöä, hävittävät retkeilypaikkoja ja vaikeuttavat kamppailuamme ilmastonmuutosta vastaan. Luontomme ei kestä nykyisiä hakkuutapoja ja hakkuumääriä. Iso osa suomalaisista suhtautuukin avohakkuisiin kielteisesti. Ihmiset eivät halua menettää heille rakkaita metsiä. Haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteisten metsiemme tulevaisuuteen", toteaa Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.

- Jatkuvan kasvatuksen yhteydessä on helpompi säilyttää talousmetsissä lajiston kannalta tärkeitä rakennepiirteitä, kunhan ne otetaan hakkuiden yhteydessä huomioon. Monipuoliset metsät ovat vähemmän alttiita metsätuhoille ja pystyvät sopeutumaan paremmin ympäristön muutoksiin kuten ilmaston lämpenemiseen, mikä on oleellista myös puuntuotannon kannalta. Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan sovi luontoarvoiltaan tärkeisiin metsiin, vaan sen lisäksi tarvitaan edelleen myös luonnonsuojelualueiden lisäämistä", muistuttaa Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.

Lähde:

https://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2018/a...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset