Kirsiomp

Annika Saarikko, käsi sydämelle! Unohdatko työttömät vanhusten hoivaajat?

 

Sosiaali- ja terveysministeriö 23.5.2018

Tiedote 77/2018

Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamisen keinoja selvitetään

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on asettanut selvityshenkilön kartoittamaan parempia keinoja yhteensovittaa työelämä ja omaishoito.

Useimmiten omaishoitajat ovat työikäisiä ihmisiä. He voivat olla esimerkiksi sairastuneen tai vammautuneen lapsensa tai puolisonsa omaishoitajia. Myös saattohoito on omaishoitoa. Haasteena on, miten yhdistää työssäkäynti pitkäaikaiseen ja jatkuvaan omaishoitotilanteeseen tai äkilliseen lyhytkestoisempaan omaishoitoon.

Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamisen keinoja selvitetään

 

”Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta puhuttaessa viitataan usein lapsiperheiden arkeen. Samanlainen yhteensovittamishaaste koskee myös työikäisiä, jotka ottavat usein vastuulleen omien tai puolisonsa vanhempien hoidon. Näiden tilanteiden vaikeuskertoimia nostaa se, että monesti vanhempi sukupolvi asuu ainakin hoivavastuun alkaessa eri paikkakunnalla kuin nuorempi sukupolvi”, perhe ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kuvaa. ”Hoivavastuun kantaminen omista tai puolison vanhemmista on kunnioitettavaa sukupolvien välistä vastuuta. Ikääntyvässä Suomessa meidän on tehtävä kaikkemme, jotta muun muassa sosiaaliturvajärjestelmämme ja työelämämme ottavat tämän vastuun kantamisen huomioon nykyistä paremmin”. 

 

Selvityshenkilöksi nimetään apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta. 

Selvityshenkilön tehtävänä on arvioida muun muassa mitä lakimuutoksia tarvitaan, jotta työssäkäyvän omaishoitajan toimeentulo, eläketurva tai työterveydenhuolto voidaan varmistaa ja mitkä olisivat muutosten kustannusvaikutukset. Kalliomaa-Puhan tavoitteena on selvittää, miten työhön paluu mahdollistetaan omaishoitotilanteen päättyessä. Lisäksi hän arvioi, mitä toimia tarvittaisiin, jotta työssäkäyntiä ja omaishoitoa voidaan yhdistää esimerkiksi saattohoitotilanteissa tai pidempiaikaisen omaishoidon yhteydessä. Kalliomaa-Puha arvioi myös, mitä uutta teknologiaa on tarjolla, jota työssäkäyvä omaishoitaja voi hyödyntää työssä ollessaan omaisensa hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistamiseksi. Selvitystyön osana kuullaan muiden asiantuntijoiden lisäksi työlainsäädännön asiantuntijoita ja työmarkkinajärjestöjä.

Selvitys on osa sote-uudistukseen sisältyvää ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kehittämisen kärkihanketta.

Selvityksen on määrä valmistua viimeistään 18.12.2018.

Suomessa on noin 44 152 sopimusomaishoitajaa, joista 43 prosenttia on alle 65-vuotiaita. Arvio omaisiaan auttavien määrästä vaihtelee 300 000:sta yhteen miljoonaan. Työssäkäyviä omaisistaan huolehtivia henkilöitä on arvioitu olevan noin 750 000.

Lisätietoja

apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha, p. 040 828 8601, laura.kalliomaa-puha@uta.fi 
hankepäällikkö Satu Karppanen, I&O-kärkihanke, p. 0295163 549
projektipäällikkö Anja Noro, I&O-kärkihanke, p. 0295 163 006
Sähköpostimme ovat muotoa: etunimi.sukunimi@stm.fi

Lähde:

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoelaman-ja-omaishoidon-yhtee...

----

 

Arvoisa perhe- ja peruspalveluministeri, Annika Saarikko, jaatko Sinä meidät suomalaiset A- ja B-luokan kansalaisiin tämän edellä kerrotun omaishoidon kohdalla?

Kannatko, Annika, huolta vain A-luokan kansalaisten eli työssäkäyvien suomalaisten suorittamasta omaishoidosta; ja B-luokan eli työttömien suorittama omaishoito hoituu kuin itsestään, koska ajattelet ehkä niin, että kyllähän työttömillä on aikaa hoitaa omat tai puolisonsa iäkkäät vanhemmat, koska he eivät käy töissä.

Onko, Annika, mielestäsi perustuslain 6 §:n mukaista, että vain työssäkäyvät henkilöt ansaitsevat huomion ja huolenpidon tässä asiassa?

Onko Sinusta oikeudenmukaista, Annika, että työttömien täytyy maksaa omasta laihasta pussistaan oman iäkkään äitinsä, isänsä tai appivanhempansa hoidosta aiheutuneet matkustamisen ja yhteydenpidon säännölliset kustannukset?

Annika, eikö yhteiskunnan tulisi huolehtia näistä molemmista väestöryhmistä, työttömistä ja huolenpitoa vaativista vanhuksista, usein vielä vähävaraisista, esimerkiksi niin, että työttömien aktiivimallin ehdot täyttyisivät oman vanhemman säännöllisellä hoivalla tai ns. rinnalla kulkemisella?

Katsopa, Annika, "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -kansalaisaloite ja vie sitä ystävällisesti eteenpäin aina laintasolle asti:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

- -"Aidosti palkitsevassa aktiivimallissa" tulisi yhdeksi aktiivisuuden osoitukseksi hyväksyä jo hyväksyttyjen HE 124/2017 lakiesityksessä esiteltyjen tapojen lisäksi se, että työtön tarjoaa apuaan vapaaehtoisesti oman lähiomaisen, esimerkiksi kotona asuvan vanhuksen, tai oman lähinaapurinsa avuksi oman kunnan sosiaalitoimen hyväksymin perustein. Myös pienimuotoinen vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhdistystoiminnassa - tai vaikka urheiluseurassa - takaisi samat 4,65 %:lla korotetut työttömyyskorvausperusteet. Nyt tarvitaan aidosti luovia ja kannustavia osallistamisen ja osallistumisen tapoja.
 

Edellä kuvatulla tavalla tämä "Aidosti palkitseva aktiivimalli" paikkaisi Suomen EU-tasollakin usein arvosteltua heikkoa työttömyysturvan tasoa ja se turvaisi inhimillisellä tavalla apua tarvitsevien ihmisarvoista elämää sekä tukisi terveellä tavalla kaikkien Suomen kansalaisten omanarvontuntoa - olemmehan aidosti kaikki samassa veneessä!"

heart

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Olen itse miettinyt tulevaisuuttani. Olen vähän päälle 50v. varhaisseniori työelämässä. Nyt alkaa appivanhemmat ja omat vanhemmat sairastelemaan. Jonkun on otettava vastuuta. Ehkäpä omankin perheen nuoriso saa aikaan perheenlisäystä parin vuoden kuluessa. Tässä olen miettinyt miten sitten olen heidän kaikkien apuna ja turvana. Ei se ulkopuolinen siivouspalvelu tai ruokapalvelu kuitenkaan vastaa sitä toivottua läsnäoloa. Entäpä sitten kun tarvitaan lastenhoitajaa? Olenkin miettinyt pitääkö sitten vaan ottaa loparit ja ilmoittautua varamiespalveluun. Näin omaväki voisi palkata minut aina muutamaksi päiväksi kuukaudessa. Lopputili sitten työttömyyskassasta jota en ole vielä koskaan korkannutkaan näiden 35 vuoden aikana. Eläkerahat on jo tienattu ja tällä menolla jos jatkaa työelämässä ei eläkkeelle asti jatkaisikaan hengissä" (Nimetön 19.3.2018)

Lähde:

https://www.satakunnankansa.fi/mielipide/olemme-ra...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Omaisten vastuu vanhusten hoidossa", Aloittaja: Viranomainen vai lähiomainen? Terveys ja hyvinvointi 8.2.2018

Saksassa ja monissa muissa maissa ihmisillä on velvollisuus huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan ja tarvittaessa maksaa heidän hoitonsa tai ottaa omaan kotiinsa hoidettavaksi. Tämä on johtanut tilanteisiin, jossa köyhät omaiset lähettävät vanhuksen mahdollisimman halpaan hoitokotiin Romaniaan tai Puolaan. Jotkut voivat joutua ottamaan dementoituneen tai liikuntakyvyttömän mummon tai vaarin olohuoneen nurkkaansa asumaan, kun ei ole varaa hoitokotiin. Yhteiskunta huolehtii vain niistä köyhistä vanhuksista, joilla ei ole omaisia.

Tuo sama velvollisuus poistettiin Suomessa 1970-luvulla, mutta ehkä tuohon on palattava vielä Suomessakin. Nykyään Suomessa edes varakkaat vanhukset (tai heidän omaisensa) eivät aina haluaisi käyttää vanhuksen rahoja kotiapuun ja hoitoon, vaan odotetaan yhteiskunnan maksavan kaiken. Kyllä nyt kannattaa jokaisen keski-ikäisen alkaa säästämään vanhuuden varalle, ettei joudu viimeisinä vuosina lastensa armoille ja nurkkiin asumaan."

Lähde:

http://www.kaleva.fi/juttutupa/terveys-ja-hyvinvoi...

---

Sikamaista kulttuuria omaisia kohtaan 11.2.2018 10:12

Aloittajalle

"Meidän köyhä leskiäiti sai paikan vanhainkodista, koska oli lähes liikuntakyvytön ja muisti pätki sekä kaikki tuli alle. Viimeinen vuosi ennen hoitopaikkaa oli viedä kahdelta tyttäreltä hengen ja aiheutti lähes avioeron sekä hidasti lapsenlapsen opiskelua.

Nyt mummo on hoidossa, mutta muuttuiko mikään paremmaksi? Ei oikeastaan. Yksityinen hoitokoti kinuaa milloin mitäkin vaaterääsyä, huonekalua ja kengäntynkää. Aina puuttuu jotakin, aina on jokin mennyt rikki. Vuodessa!

Ja vielä yksi riesa tämän lisäksi: isohko ok-talo vaatii huoltoa, pihalta pitää työntää lumet ja lämmittää taloa sekä laskea vesiä vähän väliä ja näyttää siltä, että talossa asuttaisiin.

Jotkut venytvät, tulevat taipaleiden takaa tekemään talonmiehentöitä. Toki jonkun voisi palkata talonmieheksi tai vuokrata koko hoidon, mutta se nostaisi hoitomaksuja samassa suhteessa.

Niinpä me omaiset venymme taas. Talo on valitettavasti tuon leskimummon nimissä ja dementia estää tekemästä papereita lasten hyväksi elinaikana. Ikäväähän se on.

Lisäksi hoitokoti pitää vanhuksen hengissä, vaikka olisi aika jo päästää pois. Kaikki mahdolliset veriarvot mitataan viikoittain, lääkkeitä kuluu. Lääketeollisuus tekee hyvää bisnestä, kun määrää tuplalääkkeitä ja tarvikkeita tällaiselle tapaukselle.

Kuolemme ensin ennen mummoa, meitä näännytetään. Emme ehdi nauttia perinnöstä tai muuta. Kiitos vaan lääketeollisuus, vanhustenhoito ja kaikki muut hyötyjät. Teitte paskatyön meille keski-ikäisille työssäkäyville omaisille tempuillanne ja pahuudellanne."

Lähde:

http://www.kaleva.fi/juttutupa/terveys-ja-hyvinvoi...

---

Tässä vain muutamia tunnelmakuvia vanhusten hoidosta...

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Onpa hyvä, kun otat näitä esille.

Tieteen puolella puhutaan itseorgisoituvuudesta kun annetaan ihmisille ja yhteisöille mahdollisuuksia löytää oma identiteettinsä ja sitä kautta suunnitelmansa. On siis olemassa teoriaa, jota kehitetty 60 vuoden ajan, miten hyvinvointi alkaa kasvamaan alhaalta päin.

Valtio toisaalta lähtee pakottamisesta, kuten tuo "Aktiivimalli", joka pakottaa hakemaan töitä, mutta toisaalta vaatii tätä itseorganisoitumisen kykyä etsimään ja etsimään ja etsimään sellaisesta alueesta kuten oma toimiala, muut toimialat ja kaikki alueet ja ammatit jne.

Kirsin aloite tarttuu hyvin tähän ristiriitaan.

EHDOTUS: Jos yhteiskunta olisi mahdollisimman älykäs ja eettisesti kestävällä pohjalla, se muodostaisi itseorganisoitumista tukevia toimintoja kaikkialle, ja käyttäisi siihen merkittävissä määrin resursseja, koska se toisi avoimuutta ja rohkeutta ihmisille parantaen heidän itsekunnioitustaan ja luovuuttaan ja johtaisi vertaisoppimiseen. Ihmiset alkaisivat opettamaan toisilleen mitä pitäisi tehdä, jotta selviäisi tehtävässä X ja Y.

Se olisi älykäs vastine TE-toimistoille ja Business Finland - organisaatioille, jotka eivät ymmärrä tosiallisesti yhteiskunnan elämää.
Kirjoitan näistä jatkossa pamfletin.

Kysymys on siitä kuinka monella tavalla ja joustavasti systeemi (yhteiskunta) löytäisi sisäistä synergiaa ja vahvuutta. Aihetta on opetettu systeemien teoriassa tosiaan jo vuosikymmenet.

Saksa näyttää tätä osaavan käytännössäkin, mutta siellä onkin talous mallissaan, eikä ulkovaltioiden sanktiot uhkaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Erkki, eipäs sitten muuta kuin pamfletin tekoon! ;-) Kaikki keinot ovat sallittuja sodassa ja rakkaudessa, sanotaan.

Tarkoittakoon tässä kohtaa "sota" kaikkia lainmukaisia toimia maamme heikentyvää huoltosuhdetta vastaan ja "rakkaus" yhteiskunnan inhimillistä ja vastuullista asennetta heikompiosaisia kohtaan.

Erkki, jatketaan harjoituksia! :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset