Kirsiomp

PK-yritysten liiketoimintaedellytyksistä sote- ja maakuntauudistuksessa

 

"HEALTH & PUBLIC SERVICE" -SELVITYS PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ SOSIAALI-JA TERVEYSALALLA Loppuraportti 26.3.2018 (Accenture)

 

http://tem.fi/documents/1410877/2132296/Pk-yritysten+toimintaedellytyste...

 

Kaikki on selvää, eikö totta? wink

 

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160732

 

Edellä olevasta esityksestä ns. "Johtopäätökset" sivulta 50-53:

Asiakkaan valinnanvapauden potentiaaliset hyödyt perustuvat pitkälti palveluntuottajien kilpailuun asiakkaista. Kilpailun toivotaan parantavan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, edistävän innovaatioita ja mahdollistavan palveluiden kustannustason pitämisen kohtuullisena. Terveen kilpailun teknisiä edellytyksiä ovat muun muassa oikeanlaisten kannustimien rakentaminen palveluntuottajille ja asiakkaan mahdollisuudet vertailla eri palveluntuottajia. Jotta valinnanvapauden hyödyt saadaan täysimääräisesti ulosmitattua, tulee teknisten edellytysten lisäksi pitää huolta myös siitä, että asiakkaiden valittavissa olevia palveluntuottajia on riittävä määrä ja että niiden palvelutuotanto on riittävän monipuolista. PK-yritysten aktiivinen osallistuminen valinnanvapauden palvelutuotantoon edistää näiden tavoitteiden toteutumista.

Valinnanvapauden vaikutukset terveydenhuoltoalan PK-yrityksiin ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Valinnanvapaus avaa PK-yrityksille nykytilasta poiketen mahdollisuuden osallistua sote-keskusten myötä myös julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamiseen. Samalla PK-yritysten nykyinen toiminta yksityisrahoitteisilla markkinoilla muuttuu todennäköisesti haastavammaksi uudistuksen pienentäessä yksityisrahoitteisten palveluiden kysyntää. Terveydenhuoltopalveluita tarjoavien yritysten toiminnan jatkumisen edellytyksenä onkin mukautuminen uudenlaiseen toimintaympäristöön. Sosiaalipalveluissa asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti helpottavat PK-yritysten pääsyä julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottajiksi ja laajentavat palveluvalikoimaa. Muutos sosiaalipalveluissa on kuitenkin kokonaisuutena terveydenhuoltoa pienempi, sillä PK-yritykset tuottavat jo merkittävissä määrin julkisesti rahoitettuja sosiaalipalveluita. Toisaalta myöskään yhtä suuria negatiivisia vaikutuksia nykyiseen toimintaan ei ole odotettavissa.

Tällä hetkellä terveyspalveluita tuottavien yritysten keskimääräinen liikevaihto on noin 280 000 euroa vuodessa. Taloudellisen mallinnuksen perusteella sote-keskuksen kannattava toiminta edellyttää noin 600 000 euron vuosittaista liikevaihtoa, mikä vastaa laskennallisesti noin 3 000 henkilön asiakaspohjaa.

Liikevaihtoedellytys perustuu kustannusrakenteeseen, joka muodostuu kahdesta kokoaikaisesta lääkäristä, kahdesta kokoaikaisesta hoitajasta sekä toiminnan edellyttämistä muista kustannuksista. Kahden lääkärin ja kahden hoitajan yrityksellä on oletettu olevan realistiset mahdollisuudet varmistaa palveluiden toimintavarmuus.

Liike-vaihdossa mitattuna tämä tarkoittaa volyymien kaksinkertaistumista verrattuna moneen nykyisin toimivaan yhden tai kahden ammattihenkilön yritykseen. Pienimpien terveyspalveluyritysten on siten haastavaa siirtyä sote-keskustoimintaan ilman toiminnan kasvattamista.

Suurimmaksi taloudelliseksi haasteeksi erityisesti sote-keskuksen toiminnan osalta selvityksessä tunnistettiin alkuvaiheen rahoitus, sillä jo pienenkin sote-keskuksen perustamisen vaatima alkuinvestointi on melko suuri asiakaspohjan ja tulovirran kehittyessä kustannuksia huomattavasti hitaammin. Alan suuret toimijat saavat rahoitusta huomattavasti pieniä toimijoita helpommin ja pystyvät tekemään rationaalisia pitkän tähtäimen investointipäätöksiä.

Valinnanvapauden lainsäädäntö jättää maakunnille huomattavasti valtaa erityisesti valinnanvapauden palveluiden ja palveluntuottajien kompensaatioiden määrittämiseen. Tekemillään päätöksillä maakunta pystyy ratkaisevasti joko vahvistamaan tai heikentämään PK-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia uudessa toimintaympäristössä. Näiden linjausten vahvistuminen tapahtuu kuitenkin aikaisintaan vasta vuoden 2019 aikana. Mikäli PK-yritykset alkavat valmistautumaan tulevaan muutokseen vasta maakunnan määrittelemien uudistuksen lopullisten reunaehtojen selvittyä, on valmistautumisen aikataulu niiden näkökulmasta erittäin haastava.

Merkittävä osa selvityksessä tunnistetuista haasteista on ratkaistavissa maakunnan ja yritysten välisen yhteistyön kautta. Mikäli maakunnan palveluntuottajarakenteesta halutaan mahdollisimman monipuolinen, on maakunnallisessa päätöksenteossa otettava mahdollisimman laajasti huomioon päätösten vaikutukset eri kokoisten yritysten toimintaedellytyksiin. Tämä on mahdollista ennen kaikkea aloittamalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa avoin ja jatkuva vuoropuhelu alueen palveluntuottaja-ekosysteemin erilaisten toimijoiden kanssa. Jotta PK-yritysten usko toimintaedellytyksiinsä vahvistuu ja uudistukseen valmistautumisen aloittamisen kynnys madaltuu, tulee maakunnan pyrkiä päätöksenteon ja korvaustasojen läpinäkyvyyteen ja ennakoitavuuteen. Lisäksi maakunnallinen järjestäjä voi helpottaa PK-yritysten taakkaa konkreettisin keinoin esimerkiksi tarjoamalla niille tukipalveluita markkinahintaan.

Selvityksessä suurimmaksi sisäiseksi haasteeksi PK-yritysten näkökulmasta yleisesti tunnistettiin erityisesti pienimpien yritysten puutteellinen liiketoimintaosaaminen. Monessa pienessä ja keskisuuressa sosiaali- ja terveysalan yrityksessä on toimittu pitkään ilman merkittäviä muutospaineita. Liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu, kun valinnanvapaus muuttaa yritysten toimintalogiikkaa, mikä pakottaa ne muuttamaan myös toimintamallejaan. Osaamisen puutteiden lisäksi PK-yritysten mahdollisuudet investoida palveluiden kehittämiseen esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä ovat rajalliset suhteessa suuriin toimijoihin.

Henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin palveluntuottajien näkökulmasta yksi keskeisimmistä haasteista liittyy markkinointi- ja viestintäosaamiseen, kun yksin laadukas palveluiden tuottaminen ei enää tulevaisuudessa riitä.

Erilaisilla yritysten välisillä yhteistyömalleilla pystytään myös kuromaan umpeen suurempien toimijoiden kilpailuetuja. Esimerkiksi digitaalisia palveluita voidaan kehittää yhteistyössä ja PK-yritysten liiketoimintaosaamista parantaa erilaisten osaamisverkostojen sekä esimerkiksi erilaisten verkottamis-, koulutus- ja valmennusaloitteiden avulla. Näitä voidaan organisoida myös tulevien maakunnan kasvupalveluiden tai muiden julkisten organisaatioiden toimesta. Jotta uusien PK-yritysten ja sote-keskusten perustamisen kynnystä saataisiin madallettua, tulisi yrittäjille olla tarjolla alkuinvestointia varten yksinkertaisia ja mahdollisimman helposti haettavissa olevia rahoitusmuotoja (esim. Finnveran rahoitus).

Julkisen sektorin päätettäväksi jää, miten nykyistä eri toimijoiden jakamaa investointi-, innovaatio- ja kehitysrahoitusta voitaisiin ohjata valinnanvapauteen valmistautuville PK-yrityksille. Erityisesti pienimmillä toimijoilla valmistautumiseen, verkostoitumiseen ja yhteistyön suunnitteluun käytetty aika on pois tämänhetkisestä kassavirtaa tuottavasta liiketoiminnasta, joten yrittäjän ajan investointi tulevaisuuden toimintaedellytysten rakentamiseen ei ole helppo päätös. Mitä aiemmin valmistautuminen yrityksissä aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on pärjätä valinnanvapauden alkaessa. Pilottialueilla valinnanvapaus käynnistynee suhteellisen laajasti jo loppuvuonna 2018 ja vasta viimeisessä vaiheessa valinnanvapauteen siirtyvissä maakunnissakin valmistautumisaikaa on tämänhetkisten linjausten mukaisesti korkeintaan 2–3 vuotta. Usealla yrityksellä onkin lähitulevaisuudessa edessään päätös 1) investoidako aikaa ja rahaa muutokseen ja uudistaa toimintaa proaktiivisesti vastaamaan uuden toimintaympäristön vaatimuksiin, 2) jatkaako nykyistä liiketoimintaa mahdollisimman pitkään ja toivoa, että toimintaympäristö mahdollistaa jatkossakin nykyisen liiketoiminnan vai 3) lopettaako tai myydä liiketoiminta.

Valinnanvapauden toistaiseksi määritellyt reunaehdot jättävät maakunnille kaikki edellytykset mahdollistaa PK-yritysten toiminta ja PK-yrityksille kaikki mahdollisuudet osallistua valinnanvapauspalveluiden tuottamiseen myös tulevaisuudessa. Viime kädessä PK-yritysten toimintaedellytykset riippuvat kuitenkin ennen kaikkea maakunnan tahtotilasta mahdollistaa PK-yritysten toiminta sekä PK-yritysten omasta tahtotilasta muuttaa nykyistä liiketoimintaansa vastaamaan uudenlaisen toimintaympäristön vaatimuksia.

Huolimatta siitä, että PK-yritysten toimintaedellytykset saataisiin valmistelussa turvattua, on alan keskittyminen suurille toimijoille entisestään pitkällä tähtäimellä kuitenkin todennäköistä. Kasvuhaluiset ja kannattavasti toimivat yritykset ovat suurten yritysten näkökulmasta paitsi kilpailijoita, myös houkuttelevia ostokohteita.

Trendi on jo vuosia koitellut sosiaali- ja terveysalaa muun muassa työterveyshuollossa, hoiva-alalla ja hammashoidossa. Sosiaali- ja terveysalan yritysten yrityskauppauutisten määrä on viime vuosina ollut valtava ja tahti tuskin tulee hiipumaan tulevina vuosina. Omistuksen vaihtuminen on kuitenkin luontainen osa toimivien markkinoiden kiertokulkua myös sosiaali- ja terveysalalla. Yrityskauppa ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että PK-yritysten innovaatiot ja paikallisuus katoaisivat yrityskaupan yhteydessä, vaan parhaassa tapauksessa PK-yrityksessä luodut innovatiiviset toimintamallit ja osaaminen päätyvät yrityskaupan myötä entistä paremmin ja laajemman asiakaskunnan hyödynnettäväksi."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Sosiaali- ja terveyspalvelut kokevat suuren muutoksen tulevien vuosien aikana johtuen mm. meneillään olevasta sote-uudistuksesta.

Muutokset toimintaympäristössä tulevat kohdistumaan erityisesti PK-yrityksiin. Muutoksen ymmärtämiseksi tunnistettiin tarve selvittää sote-keskuksen kilpailukykyistä ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa sekä tunnistaa PK-yritysten uudenlaisessa toimintaympäristössä kohtaamia haasteita ja niiden ratkaisumalleja.

Selvityksessä kerättiin tietoa PK-yritysten toimintaedellytyksistä julkisten tietolähteiden ja haastatteluiden lisäksi mm. järjestämällä kolmelle eri sidosryhmälle (edunvalvojat, julkinen järjestäjä/maakunta ja palveluntuottajat) suunnatut työpajat.

Haasteiksi selvityksessä tunnistettiin tulevien maakuntien valmistelun ja päätöksenteon vaikutukset sekä yritysten puutteellinen liiketoimintaosaaminen. Lisäksi PK-yritysten konkreettisina haasteina tunnistettiin mm. toiminnan kehittämisen ja digitalisaation skaalaetujen puute.

Merkittävä osa tunnistetuista haasteista on ratkaistavissa yritysten välisen tai yritysten ja maakunnan välisen yhteistyön kautta. PK-yritysten liiketoimintaosaamista voidaan puolestaan kehittää erilaisten yritysten välisten osaamisverkostojen avulla sekä erilaisten yrityksille suunnattujen palveluiden tai kehittämishankkeiden avulla.

Maakunnan ja palveluntuottajien välisen avoimen yhteistyön ja vuoropuhelun avulla voidaan rakentaa toimintaympäristö, joka mahdollistaa toimintaedellytykset myös PK-yrityksille tulevassa valinnanvapausmarkkinassa"

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/16...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ja mitä siihen kansalaisten sotepisteytykseen tulee - ottamatta kuitenkaan kantaa sen tarpeellisuuteen - niin Keskisuomalaisen verkkouutisissa (Kotimaa 12.04.2018 06:30) kerrottiin näin:

"Henkilökohtainen pisteytys huomioi ihmisten väliset erot – näillä perusteilla sinullekin lasketaan hinta":

Ikä ja muut tekijät vaikuttavat korvauksiin ryhmätasolla.

THL selvittää parhaillaan korvausmallia, jonka perusteella maakunta maksaisi tuleville sote-keskuksille asiakkaista. Mallissa sote-keskuksen saama kokonaiskorvaus riippuisi siitä, millainen asiakaskirjo keskukseen on listautunut. Korvaussummassa huomioidaan muun muassa kunkin asiakkaan ikä, sukupuoli, perussairaudet ja se, onko hän työterveyshuollon asiakas.
THL selvittää parhaillaan korvausmallia, jonka perusteella maakunta maksaisi tuleville sote-keskuksille asiakkaista. Mallissa sote-keskuksen saama kokonaiskorvaus riippuisi siitä, millainen asiakaskirjo keskukseen on listautunut. Korvaussummassa huomioidaan muun muassa kunkin asiakkaan ikä, sukupuoli, perussairaudet ja se, onko hän työterveyshuollon asiakas.

Sote-keskukset saavat tulevaisuudessa asiakkaista näiden henkilökohtaiseen riskiin perustuvan maksun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) parhaillaan työstettävä korvausmalli ottaa laskennassa huomioon paitsi iän ja sairasteluhistorian, myös erilaisia sosioekonomisia tekijöitä kuten koulutuksen ja työllisyystilanteen.

Mallin julkitulo keskiviikkona herätti runsaasti keskustelua ja huolta kansalaisten pisteytyksestä ja tietosuojasta.

– Tarkoituksena on ottaa huomioon paitsi asiakasmäärä myös sellaiset asiakkaisiin liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat tilastollisesti kustannuksiin, hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

Sairastavuutta on tarkoitus seurata muun muassa sen perusteella, onko käytössä erityiskorvattavia lääkkeitä tai esimerkiksi diabetesta ja verenpainetta.

– Niiden perusteella tiedämme, paljonko ne keskimääräisesti vaikuttavat kustannuksiin.

Keskustelua herättänyt malli huomioi Järvisen mukaan sen, millaiseksi sote-keskuksen asiakaskunta muodostuu. Pelkkä käyntimäärä ei antaisi samaa kuvaa.

– Sama kapitaatiomalli on jo nyt käytössä kuntien valtionosuuksissa, jotka määräytyvät asukasluvun ja tiettyjen tarvetekijöiden perusteella. Siinä ei tosin mennä yhtä pitkälle yksilötasolla kuin tässä uudessa mallissa.

Jos maksu olisi kaikista asiakkaista samansuuruinen, sote-keskukset tavoittelisivat asiakkaikseen mahdollisimman nuoria ja terveitä ihmisiä. Maksu napsahtaisi kassaan, mutta hoidon tarvetta ei välttämättä olisi lainkaan.

– Pohdittavana on vielä se, miten työterveyshuolto ja sen kattavuus vaikuttaa tähän kapitaatiokertoimeen. Toinen samantyyppinen tilanne on opiskelijoilla, joille kuuluu opiskelijaterveydenhuolto. Näihin haetaan ratkaisuja.

"Yksityisyydensuoja pysyy"

Korvauskriteerit määritellään THL:ssä ja maksut hoitaa Kela. THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä oikoi keskiviikkona huolta siitä, että palveluntuottajat voisivat saada tietoonsa asiakkaiden yksityisyydensuojaan kuuluvia asioita.

Seppälän mukaan kriteerit tehdään tavallisena rekisteritutkimuksena, jossa yhdistetään muun muassa Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen ja Kelan tietoja.

– Ei ole sellaista rekisteriä, johon tulisi suomalaisten kaikki tiedot, Seppälä sanoo.

THL:n ehdotus korvausperusteista valmistunee Järvisen mukaan alkukesään mennessä. Tarkoitus olisi, että korvausperusteita voitaisiin käyttää myös valinnanvapauskokeiluissa tänä ja ensi vuonna.

Keski-Uudenmaan soten valinnanvapauskokeilussa hinnoittelussa otettiin huomioon ensin palveluiden todelliset kustannukset ja asiakkaan luvalla myös terveyshistoriaa. Sen perusteella laskettiin korjauskerroin kapitaatioon.

– Tämänhetkisen arvion mukaan malli, joka huomioi sen, onko asiakaskunnalla paljon vai vähän palveluntarvetta, olisi toimiva palveluntuottajien kannalta, sote-hankejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen sanoo.

Tilastokeskuksen johtaja Timo Koskimäki sanoo pyytäneensä lisäselvitystä siitä, mitä Tilastokeskuksen tietoja THL olisi aikeissa käyttää.

– Tilastojen perusaineistoa saa käyttää tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Näyttää siltä, että tuossa on jonkinlainen hallinnollinen käyttötarkoitus, johon emme voi luovuttaa tietoja. Kun hakee käyttölupaa, pitää aina perustella, mihin tietoja käytetään.

Koskimäki kaipaisi lisätietoja myös siitä, jääkö johonkin kohtaa järjestelmää mahdollisuus purkaa ihmisiä koskevia riskiprofiileja.

– Huoli vähän hälveni siitä, kun pisteytysmateriaali näyttäisi pysyvän aika rajatussa käytössä.

Kapitaatiomaksua jo kokeiltu

Suomalaiset voivat valita vuoden 2021 alusta lähtien oman sote-keskuksensa. Keskusta saa vaihtaa puolen vuoden välein.

Sote-keskus saa asiakkaasta vuosi- tai kuukausikorvauksen, jota kutsutaan kapitaatiokorvaukseksi.

Kapitaatiomaksu määritellään asiakkaan henkilökohtaisen riskin mukaan. Jokaisella ei ole omaa ”hintaa” vaan pisteytys tehdään tiettyyn ryhmään kuuluvana. Sote-keskus ei saa tietoonsa asiakaskohtaista korvausta.

Valinnanvapauskokeilussa on muun muassa Jyväskylässä käytössä malli, jossa kaupunki maksaa palveluntuottajille jokaisesta asiakkaasta muun muassa ikään perustuvaa vuosimaksua. Korvauksen hinta perustuu tässä mallissa Jyväskylän vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaisiin kustannuksiin. Korvausten suuruus vaihtelee 100 eurosta yli 460 euroon.

Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun kapitaatiohinnat vaihtelevat kuudessa kunnassa 100 eurosta 458 euroon.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen"

--

Kyllähän tästä voidaan jo päätellä, että yksilöllisiä terveystietojamme kerätään, yhdistellään ja käsitellään jo nyt. Onko meiltä kuitenkaan kysytty siihen lupaa?! Ei minulta ainakaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mikä on tämä trendi yrittää saada lakeja voimaan vastoin perustuslakia? Nyt on jo erittäin monta ihan hilkulla perustuslain mukaista lakiehdotusta tyrkyllä voimaansaatettaviksi laeiksi - ja niistä isoimmat tottakai nyt sote- ja maakuntauudistusta koskevia, mm. sotepisteytys.

Nyt on samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä mm. biopankkia koskevat lait, joista olisi tarkoitus saada myös perustuslakiavaliokunnan lausunnot. Näistä biopankkiasioista ei olekaan meille kansalaisille kerrottu vielä mitään, vaikka nekin on kaavailtu saatettavan voimaan jo nyt kesällä?!

Ei ihme, että perustuslakivaliokunnassa tarvitaan jo korvatulppia, jos tällainen tykitys on siellä menossa!

Onko tässä taktiikkana saada perustuslakivaliokunta niin turvoksiin käsiteltävistä asioista, että kun ollaan juhannuksessa, niin kaikki käsittelyssä olevat lait hyväksytään ihan vain sitä syystä, että lopen väsyneinä päästään raahautumaan kesälomalle...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020:

Strategian tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa parantamalla tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Tavoitteisiin pääsemiseksi on olennaista saada sote-tieto hyötykäyttöön ja jalostaa sitä tietämykseksi, joka auttaa niin palvelujärjestelmää kuin yksittäistä kansalaistakin."

Löytyy linkistä alla:

http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3...

Katso erityisesti s. 17, jossa sanotaan mm., että "Sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttö"

Koordinaatiovastuu:

Sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti ja kansallinen sähköisiä palveluita kehitetään myös hallinnollisiin taustaprosesseihin (esim. asiakasmaksujen ja maksukaton hallinta, todistusten ja lausuntojen välittäminen poikkihallinnollisesti)

---

Sote-pisteytyksen tietojen keräämistä ja yhdistelyä on kehitelty - ehkä toteutettukin - jo pitkään, ei siis mikään "eilisen teerenpoika" ...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset