Kirsiomp

Rakennetaan yhdessä "Miljoona hyönteishotellia" - otatko haasteen vastaan?

 

Aamulehti Moro 13.08.2017, 14.42:

- -"Puihin ympäri Tamperetta on ilmestynyt kesän [2017] aikana ihmeellisiä rakennelmia.

Moni on ihmetellyt, mitä taloilta muistuttavat rakennelmat oikein ovat.

Ekokumppanit Oy:n projektipäällikkö Harri Helin kertoo, että kyseessä ovat hyönteishotellit. Hyönteishotellit ovat nimensä mukaisesti pieniä hotelleja hyönteisille.

–Niissä eri hyönteiset voivat yöpyä, pesiä tai talvehtia, Helin kertoo. Tampereelle pystytetyt hotellit on rakennettu Ikaalisten työpajalla. Kesä- ja heinäkuun alussa ne kiinnitettiin ympäri Tampereen puita. Yhteensä hyönteishotelleja on viisikymmentä.

–Hotelleja on kahdeksassa eri kohteessa, esimerkiksi Hatanpään arboretumissa ja Näsipuistossa. Ensiapua hyönteisille Syy hyönteishotellien rakentamiseen löytyy pihojen ylihoidosta.

–Ruohikko on liian tasaista, lyhyttä ja yksipuolista hyönteisille. Siksi niillä ei ole tarpeeksi paikkoja yöpyä ja pesiä, Helin sanoo.

–Hotellit ovat ensiapua hyönteisille, jotka eivät voi elää ruohikossa. Ne eivät kuitenkaan ole pysyvä ratkaisu ongelmaan, vaan hotellien avulla haluamme myös nostaa ongelmaa esille. Helinin mukaan ruohikon pitäisi antaa kasvaa pidemmäksi ja luonnonkukkien kukkia, jotta hyönteiset viihtyisivät paremmin ruohossa. Myös puunoksia ja runkoja kannattaisi jättää lojumaan maastoon, jos haluaa tarjota hyönteisille paremmat elinolosuhteet. Harri Helinin mukaan osa hyönteisistä yöpyy, osa pesii ja osa jopa talvehtii hotelleissa. Harri Helinin mukaan osa hyönteisistä yöpyy, osa pesii ja osa jopa talvehtii hotelleissa. Helin muistuttaa, että hyönteisten merkitys pölyttäjinä on tärkeä.

–Ilman niitä Suomessa ei kasvaisi lainkaan esimerkiksi mustikoita tai puolukoita. Siksi on tärkeää huolehtia, että hyönteisillä on tarpeeksi paikkoja elää. Kuka vain voi rakentaa Hyönteishotellit sisältävät puunpaloja, käpyjä ja kaislaa. –Hotelli pitää ahtaa täyteen, etteivät ampiaiset omi sitä. Ne viihtyvät isommissa koloissa. Ampiaiset eivät ole merkittäviä pölyttäjiä esimerkiksi kimalaisiin verrattuna. Puunpaloihin on porattu muutaman millin kokoisia reikiä, joihin hyönteiset menevät. Hotellit ovat suojattu metalliverkolla, jotta linnut eivät saavu paikalle herkuttelemaan. Helinin mukaan kuka vain voi rakentaa hyönteishotellin. Muutama asia kannattaa kuitenkin pitää mielessä hotellia ostaessa tai rakentaessa.

–Hotellit tulisi asettaa valoisaan paikkaan etelän tai lännen suuntaan, jotta niissä on mahdollisimman lämmintä. Osa hyönteisistä kipuaa hotelleihin myös maasta, joten hotellit kannattaa asettaa päänkorkeudelle.

Täältä löydät hyönteishotellit

Tesoman metsäpuutarha: 6 hyönteishotellia

Piikahaka: 5 hyönteishotellia

Tahmelanranta: 6 hyönteishotellia

Näsipuisto: 6 hyönteishotellia

Kiovanpuisto: 6 hyönteishotellia

Haiharan kartanopuisto: 5 hyönteishotellia

Hatanpään arboretum: 15 hyönteishotellia

Tampereen yliopisto: 1 hyönteishotelli

Lähde:

https://www.aamulehti.fi/moro/oletko-ihmetellyt-pienia-taloja-muistuttav...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- -"Kaupungistuminen ja teollistuminen ovat saaneet aikaan sen, että hyönteisten luonnolliset talvehtimis- ja pesäpaikat ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Myös ihmisten pihanhoidolliset toimet vähentävät suojapaikkoja. Siisteillä ja hyvin hoidetuilla pihoilla ja puutarhoissa nämä hyödylliset hyönteiset saattavat kärsiä asuntopulasta. Sijoittamalla hyönteishotellin omalle pihalle tai parvekkeelle jokainen voi tarjota näille apureille luonnollisen suoja- ja pesäpaikan. Näin tuhohyönteisten luontaiset viholliset löytävät talvehtimispaikkoja, ja näitä on sitten valmiiksi paikalla, jos tuhohyönteisiä ilmaantuu maisemiin. Hyönteishotellit ovat jo yleinen näky Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa."- -

Lähde:

http://viherlandia.fi/hyonteishotelli

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Keinopesäohjeet

Pölyttäjähyönteisiä auttamaan

Maatalouden muutoksessa kolopesivien myrkkypistiäisten "asuntopula" on pahentunut koko ajan. Hirsirakentamisen ja puuaitojen tilalla on nykyään betonia ja metallia. Puumateriaaliin kovakuoriaisten tekemiin reikiin pesimään tottuneet myrkkypistiäiset pölyttävät kukkakasvejamme ja puutarhamarjojamme.

Pesimäpaikat ovat vain vähissä ja sitä helpottamaan voimme itsekukin rakennella keinopesiä. Suomen ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus (nykyisin Kainuun ELY-keskus) ovat tutkineet asiaa jo vuodesta 2000 lähtien ja kehittäneet tätä tarkoitusta varten keinopesämalleja.

Ohjeet keinopesien valmistamiseksi kolopesiville myrkkypistiäisille

Keinopesien valmistusohjeet

Nämä ohjeet on tarkoitettu keinopesien valmistamiseksi kolopesiville myrkkypistiäisille. Pistiäisistä osa on puutarhamarjojemme ja kukkiemme pölyttäjiä ja niiden pesäpaikat ovat radikaalisti vähentyneet.

Pesätyyppejä on kolme, eli korsipesät, koivupölkyt ja yhdistelmäpöntöt.

Korsipesät

Korsipesiin tarvitset tyhjiä maitopurkkeja, koiranputkia, järviruokoa, mattoveitsen, nippusiteitä ja puuliimaa.

Kerää loppukesällä tai syksyllä koiranputkia ja järviruokoja ja aseta ne kuivumaan hyvin tuulettuvaan sateelta suojattuun paikkaan. Kun ne ovat hyvin kuivuneet, niin leikkaa ne poikki ensin solmua ennen ja seuraavaksi läheltä seuraavaa solmua, jolloin saat mahdollisimman pitkän avonaisen putken, jossa on toisessa päässä luonnollinen pohja (kuva g).

Seuraavaksi maitopurkin yläreuna leikataan auki niin, että kaksi vierekkäistä sivua jää hieman pitemmäksi ja muodostavat sateelta suojaavan lipan keinopesän korsille (kuva x).

Laita puuliimaa kerros maitopurkin pohjalle ja lado putkia solmu edellä niin monta kuin purkkiin kohtuudella mahtuu. Anna liiman kuivua niin, että purkin pohja on alaspäin, jolloin liima ei valu korsia pitkin. Laita kaksi nippusidettä maitopurkin ympäri napakasti, mutta älä murskaa korsia kiristämällä sidettä liiaksi. Pujota kiinnitysnaru tai nippuside näiden kahden nippusiteen alta pesän kiinnittämistä varten. Voit maalata maitopurkin päältä vihreällä tai harmaalla maalilla, ettei se erotu maastosta niin selvästi.

Asenna korsipesä aikaisin keväällä puutarhasi marjapensaiden tai kukkakedon reunalle seuraavasti: Korsipesän ripustuskorkeus on hieman kasvillisuuden yläpuolella (noin 1-1,5 metriä) niin, että pesä on vaakasuorassa ja korret suunnattuna aamuaurinkoa kohden (kuva v).

Syksyllä korsipesät voi suojata jollakin levyllä tai ottaa kylmään varastoon talveksi. Huolehdi myös, etteivät linnut tai jyrsijät pääse nokkimaan tai nakertelemaan keinopesiä. Seuraavana keväänä asenna pesät takaisin samalle paikalle tai poista talven ajan ollut suojalevy pesästä ja pääset seuraamaan pistiäisten kuoriutumista ja uusien pesien rakentamista korsiin sekä kasvien pölyttämistä. Korret kannattaa vaihtaa uuteen silloin, kun havaitset niiden hajonneen tai niissä ei käy pesänrakentajia. Emme ole testanneet niiden käyttöikää, mutta korrethan voi vaihtaa parin kesän käytön jälkeen ja maitopurkitkin alkavat varmaan parin vuoden aikana jo hapristumaan.

Koivupölkkypesät

Koivupölkkypesiin tarvitset sahattuja koivupölkkyjä, puuliimaa, halkaisijaltaan 4, 6 ja 8 mm poranterät sekä poran, kiinnityskoukkuja ja nippusiteitä.

Sahaa loppukesästä noin 20 cm halkaisijaltaan olevasta tuoreesta koivunrungosta 20 cm pitkiä pölkkyjä ja penslaa ne molemmista sahauspinnoista reilusti puuliimalla. Tuohta ja puunkuorta ei saa poistaa. Anna pölkkyjen kuivaa hitaasti esim. ulkovarastossa. Kun pölkyt ovat kohtalaisen kuivia, poraa toiseen sahauspintaan minimissään 10 cm ja maksimissaan 18 cm syviä reikiä. Reikien halkaisijat saavat olla 4, 6 ja 8 mm ja niiden etäisyys toisistaan noin 2 cm. Poraa reikiä sahauspinta mahdollisimman täyteen 2 cm:n välein.

Asenna pölkyn tuohisivulle kaksi kiinnityskoukkua ja ripusta pölkky kiinnitysnarulla tai nippusiteillä puunrunkoon tai oksiin tai esim. puurakennuksen seinälle. Pölkyn ripustuskorkeus on hieman kasvillisuuden yläpuolella (noin 1-1,5 metriä) niin, että pölkkypesä on vaakasuorassa ja reiät suunnattuna aamuaurinkoa kohden (kuva j).

Pölkyn etuosaan voi halutessaan asentaa sadekatokseksi esim. tuohesta suojalipan. Syksyllä pölkkyjen reikäpinnan voi suojata jollakin levyllä tai ottaa koko pölkyt kylmään varastoon talveksi.

Huolehdi myös, etteivät linnut tai jyrsijät pääse nokkimaan tai nakertelemaan pölkkypesiä.

Seuraavana keväänä asenna pölkyt takaisin samalle paikalle tai poista talven ajan ollut suojalevy pesäpinnalta ja pääset seuraamaan pistiäisten kuoriutumista ja uusien pesien rakentamista sekä kasvien pölyttämistä.

Pölkyt kannattaa vaihtaa uuteen silloin, kun havaitset niiden halkeilleen pahasti tai niissä ei käy pesänrakentajia.

Yhdistelmäpöntöt

Yhdistelmäpönttöihin tarvitset sahattua lautaa, parrua, koiranputkia, järviruokoa, muovitettua pahvia (esim. tyhjiä kakkurasioita), nippusiteitä, mattoveitsen ja puuliimaa.

Yhdistelmäpöntöt ovat uusin keinopesämalli, jossa on sekä korsia että puuhun porattuja reikiä.

Yhdistelmäpönttö rakennetaan höyläämättömästä laudasta kuvassa olevien mittojen mukaan (kuva s).

Pöntön alaosaksi tulee parrusta sahattu puuneliö, johon porataan halkaisijaltaan 4, 6 ja 8 mm reikiä noin 10 cm syviksi (ei läpi ulottuvia reikiä).

Reikien etäisyys toisistaan saa olla noin 2 cm. Pönttöön sahataan sivuseinät, takaseinä ja katto. Pohjaa ei tarvita, koska puuneliö toimii samalla pohjana. Puuneliö kannattaa kiinnittää ruuveilla, jolloin se on helpompi tarvittaessa vaihtaa. Pöntön yläosaan laitetaan korsia.

Kerää loppukesällä tai syksyllä koiranputkia ja järviruokoja ja aseta ne kuivumaan hyvin tuulettuvaan sateelta suojattuun paikkaan. Kun ne ovat hyvin kuivuneet, niin leikkaa se poikki ensin solmua ennen ja seuraavaksi läheltä seuraavaa solmua, jolloin saat mahdollisimman pitkän avonaisen putken, jossa on toisessa päässä luonnollinen pohja.

Leikkaa esim. kakkulaatikon pohjasta (joka on muovitettua pahvia), sopivankokoinen neliönmuotoinen laatikko ja teippaa se kasaan. Asenna siihen pienehköt nippusiteenpätkät vastakkaisille sivuille ja teippaa ne pahviin kiinni (kuva p).

Paina tämä pahvinen "kuoriosa" pöntössä olevaan yläosaan. Laita puuliimaa kerros kuoriosan pohjalle ja lado putket (sekä koiranputkia että järviruokoa) solmu edellä niin monta kuin purkkiin kohtuudella mahtuu. Anna liiman kuivua niin, että purkin pohja on alaspäin, jolloin liima ei valu korsia pitkin.

Ruuvaa pöntön sivuseiniin kiinnityskoukut. Tämän jälkeen yhdistelmäpönttö on valmis ripustettavaksi maastoon. Asenna pönttö kiinnitysnarulla tai nippusiteillä puunrunkoon tai oksiin tai ruuveilla esim. puurakennuksen seinälle (kuva t).

Pöntön ripustuskorkeus on hieman kasvillisuuden yläpuolella (noin 1-1,5 metriä) niin, että keinopesä on vaakasuorassa ja reiät suunnattuna aamuaurinkoa kohden (kuva Ö). Syksyllä pönttöjen reikäpinnan voi suojata jollakin levyllä tai ottaa koko pöntön kylmään varastoon talveksi.

Huolehdi myös, etteivät linnut tai jyrsijät pääse nokkimaan tai nakertelemaan keinopesiä. Asenna seuraavana keväänä pöntöt takaisin samalle paikalle tai poista talven ajan ollut suojalevy pesäpinnalta ja pääset seuraamaan pistiäisten kuoriutumista ja uusien pesien rakentamista sekä kasvien pölyttämistä.

Pöntöt kannattaa vaihtaa uuteen silloin, kun havaitset niiden puuneliön halkeilleen pahasti, korsien hajonneen tai halkeilleen tai niissä ei käy pesänrakentajia. Korsien vaihto käy kätevästi vetämällä nippusiteistä, jolloin koko korsisetti voidaan vaihtaa uuteen."

Lähde ja valokuvat edelliseen:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiens...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Houkuttele kukilla perhosia

Pihamaalle voi istuttaa kasveja ja kukkia, jotka houkuttavat perhosia. Takapihalle olen istuttanut monivuotista perennaa punatähkää, johon värikkäät siivekkäät ovat olleet ihastuneita. Myös vapaana kasvava oregano kerää kesäisin perhosia puoleensa.

Muita hyviä perhostenhoukuttelukasveja ovat mm. punahattu, auringonkukka, pihasyreeni ja olkikukat.

Suomessa on noin 2400 perhoslajia, joista suurin osa on pikkuperhosia ja yökkösiä. Yleisimmät päiväperhosemme ovat nokkos-, sitruuna- ja ritariperhonen.

Perhosille oma koti

Perhosbaari on oiva keino lisätä perhosten määrää puutarhassa. Tätä aion kokeilla myös omalla pihallani. Alla oleva perhosbaarin ohje on Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta.

Valmista perhosbaarin nektari:

Liuota olueeseen tai punaviiniin fariinisokeria, siirappia tai hunajaa. Anna tekeytyä pari päivää huoneenlämmössä. Laita pieneen purkkiin huokoinen pesusieni tai rätti. Kaada nektari purkkiin. Ripusta purkki narulla puuhun. Odota perhosia. Nektari houkuttelee ne luokseen.

Hyönteiset hyödyttää puutarhaa

Monesti erilaiset surisijat ärsyttävät puutarhassa, mutta on hyvä muistaa, että useimmissa tapauksissa näistä pörisijöistä on hyötyä puutarhalle. Jotta puutarha tuottaa satoa, täytyy kukat pölyttää. Tämän työn puolestamme hoitaa mehiläiset.

Leppäkertut, harsokorennot ja pihtihännät hävittävät puutarhasta tuhohyönteisiä. Kiitän joka kesä ahkeria leppäkerttuja, jotka popsivat ruusuista kirvoja. Jos tämä ei riitä, voi luontoystävällisen kirvanpoistoaineen tehdä mäntysuovasta ja vedestä (2 dl mäntysuopaa, 10 l vettä)."

https://yle.fi/tekstitv/arkisto/ymparisto/pihan_el...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset