Kirsiomp

Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa? Ottakaapa kantaa!

 

"Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen?" (RSS 11.3.2016 Hannele Pokka)

 

Mitä tarkoittaa, jos kunnallisvalituksesta siirrytään hallintovalitukseen? Lyheneekö kaavojen käsittely? Vähenevätkö valitukset? Nämä asiat lienevät taustalla, kun pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan tuli kirjaus selvittää kaavoitusasioissa siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Nyt selvitys on valmistunut. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen laati professori Erja Mäkinen Vaasan yliopistosta.

Kunnallisvalituksen muuttaminen kaava-asioissa hallintovalitukseksi rajoittaisi valittamaan oikeutettuja siten, että valittaa saisi vain asianosainen, eivät kaikki kunnan jäsenet.

Toimisiko muutos hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti eli valitusprosessit lyhenisivät? Selvityksen tekijän mielestä näin ei käytännössä kävisi.

Kunnallisvalituksessa valituksen tekijän määritteleminen on helppoa: riittää, kun on kunnan jäsen. Hallintovalituksessa tuomioistuimet joutuisivat kaavalajeittain (maakuntakaavat, kuntakaavat) arvioimaan, onko valittaja asianosainen. Selvityksen tekijä arvioi, että alkuun siitä aiheutuisi aikaa vieviä tulkintaongelmia ennen kuin oikeuskäytäntö vakiintuisi.

Selvityshenkilön mielestä kunnallisvalituksen muuttaminen kaavoissa hallintovalitukseksi olisi kunnan itsehallinnon valvonnan kannalta merkittävä muutos. Kunnan jäsenen valitusoikeuden on katsottu tehostavan laillisuutta kunnan toiminnassa. Kaavoitusasiat ovat tärkeä kunnallisen toiminnan ala, johon kunnan jäsenellä voi olla intressiä, vaikkei kaava koskisikaan häntä välittömästi. Onhan kaavaratkaisuilla usein laajalti vaikutusta ihmisten arkeen ja elinympäristöön.

Hallitusohjelmassa on toki kirjattu muutakin, jonka tavoitteena on kaavoituksen sujuvoittaminen. Tällainen, muun ohella, on maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa jatkovalitus hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi mahdollista vain muutoksenhakuluvalla. Asiaa koskeva hallituksen esitys valmistuu ensi syksynä.

Selvityksen tekijälle on syytä antaa kiitos selkeästä raportista. Raportti menee jatkokeskusteluun poliittisen johdon kanssa, joten tässä vaiheessa voin vain sanoa, että perästä kuuluu.

Lähde:

http://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Organisaatio/Virkamiesjohto/Pokan_mietteet/Kunnallisvalituksesta_hallintovalituksee(38536)

 

-----

 

"Viisi viisasta lopettaisi nykyiset kaavat" (RSS 15.2.2018 Hannele Pokka)

 

Viiden viisaan; neljän tohtorin ja yhden lakinaisen ryhmä jätti ehdotuksensa maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistamiseksi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle muutama päivä sitten.

Professori Ari Ekroosin vetämä ryhmä, jonka muut jäsenet ovat Hannu Katajamäki, Helena Kinnunen, Panu Lehtovuori ja Aija Staffans, on koonnut keskeiset ehdotuksensa tiiviiseen pakettiin.

Työryhmällä oli monta tärkeää viestiä, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamisen sääntelyä (Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistaminen, Ympäristöministeriön raportteja 7/2018), [linkki alla]:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160553/YMra_7_...

Ministeri Tiilikainen sanoi työryhmän esitystä vastaanottaessaan, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistamistyötä ohjaamaan tarvitaan parlamentaarinen työryhmä. Ministerin muita jatkovalmistelulinjauksia odotellessa on hyvä kerrata, mitä työryhmä ehdottaa.

Työryhmän mielestä maankäytön suunnittelua ei voi olla nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa kaava, joka ajatellaan olevan voimassa vähintään seuraavat kymmenen vuotta. Kun sellainen kaava valitusten jälkeen saadaan voimaan, monet asiat ovat jo muuttuneet ja kaavalliset ratkaisut eivät vastaa enää muuttuneita olosuhteita. Tämä puolestaan johtaa siihen, että rakennushankkeiden aloittamiseen tarvitaan kaavamuutoksia ja poikkeuslupia.

Työryhmä painottaa muutosten hallintaa. Maankäytön suunnittelu on kehittämistä ja muutoksen hallintaa tarkoituksenmukaisin keinoin. Ohjauksen ja voimavarojen painopisteen tulee olla tulevissa muutoksissa, ei nykytilanteen selvittämisessä. Kaavojen sijaan työryhmä puhuu maankäytön suunnitelmista.

Maankäytön muutosten oikeusvaikutteiseen eli velvoittavaan ohjaukseen työryhmä esittää kahta suunnittelutasoa: yleissuunnitelmaa ja kehittämissuunnitelmaa. Molemmissa päätösvalta on kunnalla. Kunnat ja maakunnat voivat laatia myös strategisia maankäytön yleissuunnitelmia, joiden avulla ohjataan maakuntien, kuntien ja kaupunkiseutujen kehitystä.

Alueen yksityiskohtaista suunnittelua ohjattaisiin kehittämissuunnitelmalla, jonka aloitteentekijänä ja laatijana voivat olla sekä kunnat että yksityiset toimijat. Kehittämissuunnitelman hyväksyy kunta.

Maankäyttösopimuksista ja maan arvonnousun voitonjaosta tulisi säätää yksityiskohtaisemmin järjestelmän selkeyttämiseksi ja menettelyiden yhdenmukaistamiseksi.

Työryhmä peräänkuuluttaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä maankäytön suunnittelussa ja kansalaisille lisää suoria vaikuttamisen foorumeita.

Rakentamiseen tarvitaan nykyään erilaisia lupia kuten rakennuslupa, toimenpidelupa, rakennuksen purkamislupa ja maisematyölupa. Toisinaan riittää ilmoitusmenettely. Työryhmän mielestä eritasoiset luvat synnyttävät tulkintaongelmia vaadittavasta luvasta, vähentävät prosessien ennustettavuutta ja voivat vaarantaa pahimmillaan kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun.

Nykyisen rakentamisen lupajärjestelmän tilalle työryhmä ehdottaa, että pääsääntönä kehittämissuunnitelman mukaisessa toteutuksessa olisi ilmoitusmenettely. Viranomainen tarkastaisi ilmoituksen, joten pelkällä ilmoituksella ei heti pääsisi aloittamaan. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia ilmoituksen sijasta rakennuslupaa, jos se terveellisyyden, turvallisuuden, yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta olisi tarpeen.

Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kehittäminen edellyttää toimivia sähköisiä järjestelmiä.

Työryhmä on myös ottanut esille rakentamisen laatukysymykset, joista tavan takaa nousevat esille julkisessa keskustelussa.

Rakennustyön tilaajan valvonta perustuu nykyisin valtaosaltaan vapaaehtoisuuteen sekä valvonnasta ja sen laajuudesta laadittaviin sopimuksiin. Valvontaa tehdäänkin hyvin eri tasoisesti ja erilaisella ammattitaidolla. Työryhmän ehdottaa, että rakentamisen koko ketjun osapuolten tehtävät, roolit ja vastuut määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin ja selkeämmin.

Kun sekä maantiede, yhdyskuntien kehitys että aluekehitys ovat eritahtista Suomen eri osissa ja paikkakunnilla, työryhmä haluaisi antaa kunnille suuren harkintavallan maankäytön suunnittelun ja rakentamisen periaatteiden soveltamisessa.

Viisi viisasta on työnsä tehnyt. Keskusteltavaa ehdotusten sisällöstä varmasti riittää. Jo nyt on hyvä kiittää ryhmää, kun eivät tyytyneet hienosäätöön vaan haluavat muutoksia, joilla on vaikutusta."

Lähde:

http://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Organisaatio/Virkamiesjohto/Pokan_mietteet/Viisi_viisasta_lopettaisi_nykyiset_kaava(46058) 

 

****

 

Juuri nyt kaikkien kynnelle kykenevien tulee ottaa kantaa kaavavalitusjärjestelmän, kaavoituksen, rakentamisen, rakennusvalvonnan ja maankäytön uudistukseen!

Viekääpä asioita omille kansanedustajillenne! wink

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja valvonnan rajaaminen on ollut trendinä tämän hallituksen aikana. Ensin valitusmaksu hallinto-oikeuksiin 2,5-kertaistettiin ja sen jälkeen KHO-valitukset tehtiin luvanvaraisiksi, käytännössä se tie suljettiin useimmissa tapauksissa.

Blogistin kuvaama menettely jatkaa tätä linjaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

...Kysyn, että pettikö myös Pokan pokka?

"Yhden luukun lainsäädäntöhanke valmistui" RSS 31.1.2018 Hannele Pokka

Ministeri Tiilikainen vastaanottaa yhden luukun lakihankkeen lakiehdotuksen

Ministeri Tiilikainen vastaanotti ohjausryhmän puheenjohtaja Hannele Pokalta yhden luukun lakihankkeen lakiehdotuksen.

Yhden luukun lainsäädäntöhanketta valmistellut ryhmä jätti esityksensä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle tänään. Ryhmän valmistelema ehdotus hallituksen esitykseksi on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokaudella. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa menettelyjä ja lyhentää niiden kokonaiskäsittelyaikaa.

Säädöshanke on ollut monin tavoin valtioneuvoston yhteinen hanke. Työtä ohjanneessa ryhmässä ovat olleet mukana niin keskeiset ministeriöt, sidosryhmät kuin aluehallinto. Valtioneuvoston kanslia puolestaan on rahoittanut lakihankkeen lähtötilannetta ja vaikutuksia arvioineiden työryhmien työtä. Hankkeen täytäntöönpanossa hyödynnetään hallituksen digitalisaatio-kärkihanketta.

Työryhmä on ollut erittäin aktiivinen ja keskusteleva. Pääehdotukset ovat syntyneet ilman äänestyksiä.

Lainsäädäntöhankkeessa on kysymys yhden luukun toimintamallin toteuttamisesta ympäristöllisten lupien käsittelyssä. Lupa-asiakas asioisi eri viranomaisten kanssa yhdeltä asiointipisteeltä, josta voisi hakea kerralla tiettyyn hankkeeseen tarvittavia lupia. Hakijan hallinnollinen taakka vähenisi, kun lupahakemukset ja niihin liittyvät selvitykset voi laatia samalla kertaa. Viranomaisten keskinäinen yhteistyö lisääntyisi, kun sama tieto on käytettävissä kaikilla asiaa käsittelevillä viranomaisilla. Hakijalle tarjottaisiin laaja-alaista neuvontaa.

Lakiehdotus koskisi ympäristö- ja vesilain mukaisia lupia, maa-aineslupia, luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuspäätöksiä, kaivos- ja kemikaaliturvallisuuslupia sekö rakentamisen lupia. Lupamenettelyä ehdotetaan sujuvoitettavaksi niin, ettei ympäristönsuojelun tai kansalaisten osallistumismahdollisuuksia heikennetä. Lupien perustana oleva aineellinen lainsäädäntö säilyisi ennallaan.

Hakija päättäisi, yhteensovitetaanko hakemusten käsittelyä ja halutessaan hakija voi myös ratkaista, että menettelyt pidetään erillään.

Valtion toimien osalta yhden luukun malli pohjautuu Valtion lupa- ja valvontaviraston Luovan perustamiseen. Ryhmässä on havaittu, että Luovan perustamisesta syntyy ympäristöasioihin synenergiaetua, kun ympäristö- ja vesiluvat, niiden valvonta samoin kuin luonnonsuojelun viranomaistehtävät sekä YVA-yhteisviranomaisen tehtävät ovat samassa viranomaisessa.

Lupahakemusten samantahtisesta etenemisestä valtion lupien osalta vastaisi yhteisviranomaisena Luova, kunnissa ympäristösuojeluviranomainen. Kuuleminen hoidettaisiin keskitetysti samalla kertaa ja lupapäätökset annettaisiin yhtäaikaisesti.

Lisäksi ehdotetaan, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja ympäristölupahakemuksen kuuleminen voidaan yhdistää silloin, kun kyse on vaihtoehdottomasta hankkeesta.

Yhden luukun mallin toteutuminen edellyttää myös sitä, että sähköisten lupajärjestelmien kehittämiseen edelleen panostetaan.

Hallituksen esitysluonnos on nyt saatu valmiiksi, josta lämmin kiitos kaikille valmistelussa mukana olleille. Seuraavaksi ehdotus lähtee lausuntokierrokselle. Keskeisten tahojen yhteistyötä tarvitaan jatkossakin, kun siirrytään yhden luukun mallin täytäntöönpanoon."

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Miksi valitusjärjestelmäuudistusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn!?

YLE uutisoi asiasta jo keväällä 2016 näin (suora lainaus):

- -" Selvitys on tehty ja lopputulos selvä"

Nyt ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoo, että hallitus on jättänyt hankkeen silleen.

– Tavoite tässä oli, että vireille pantavat hankkeet etenisivät ripeästi. Professori Mäkisen selvitys osoittaa, että hallitusohjelmaan kirjattu, selvitettäväksi haluttu hanke ei tilannetta parantaisi. Siinä on monia ongelmia. Ei sitä ole syytä viedä eteenpäin. Selvitys on tehty ja lopputulos on selvä.

Professori Eijä Mäkisen lisäksi kaavavalitusoikeuden muuttamisaikeita ehtivät suomia kovin sanoin myös muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden eläköitynyt presidentti Pekka Hallberg, KHO:n tuomari, hallintoneuvos Kari Kuusiniemi ja Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä.

Lähdelinkki:

https://yle.fi/uutiset/3-8791673

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Ihan päinvastaiseen suuntaan pitäisi valitusoikeutta kehittää.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Yhden luukun malli on toiminut ympäri maan jo vuosikymmeniä. Viranomaiset ovat toiminnallaan myötävaikuttaneet siihen, että ilman asiaankuuluvia lupia perustetut murskaamot saavat toimia.

Yhden luukun mallia ei voi toteuttaa murskaamoilla/louhimoilla, koska kemikaalilaissa (räjähdysaineet)vaativat kaavassa huomioimaan onnettomuusvaarallisen työn.
Mijoonia kiloja louhinta räjähteitä käytetään laittomasti asutuksien vieressä ja kerta paukut ovat 10 000- 19 000 kiloon.

Hallinto-oikeuksien päätöksissä lukee näin; Räjäytystöiden säätely ei kuulu ympäristö- tai maa-aineslupien yhteydessä käsiteltäväksi, sillä räjäytystyöt on tarkoitettu niitä koskevan erikoissäätelyn mukaan toteutettavaksi. MIKSI ERIKOISSÄÄTELY on huomioimatta !!!
Ympäri Suomen ympäristöviranomaisetkin ovat todenneet ympäristöluvissa: vaarallisten kemikaalien ja teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain Turvatekniikan keskuksen luvalla (Tukes).

Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta olisi pitänyt varmistaa TUKES:n luvassa joita ei pystytä edes hakemaan asutuksen läheisyyden vuoksi murskaamoilla ja louhimoilla.
kiinteistöt sijaitsevat räjähdysainevaaravaikutusalueilla onnettomuusvaara 390/2005 varastointi/ käsittely / käyttö. Tästä syystä ympäristö - maa-aines päätöksissä räjäytystoiminta jätetään huomioimatta.

Räjäytystoiminta vaatii oman erillisen lupakäsittelyn Tukesilta. Räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava, mitä laki 390/2005 ja sen alaiset asetukset, edellyttää räjähdysaineen työmaavalmistuksesta, räjäytystyöstä ilmoittamisesta, räjähteen luovuttamisesta, varastoinnista, säilyttämisestä, käytöstä ja hävittämisestä sekä muusta työturvallisuudesta erikseen säädetään.

Maa-aines- ja ympäristöluvissa sivutetaan järjestelmällisesti ko. lakiin liittyvät vaatimukset. Ympäristölupaviranomainen myöntää, että: ”Kuten totesin varsinaisesta räjäytyksestä ja räjäytystyöstä on oma lainsäädäntö kuuluvat Tukes, poliisi ja työnsuojeluviranomaisille.”

KAAVOITUS: Räjähdeainelakia ei ole huomioitu niin lain edellyttämä kaavan vastainen toiminta jää huomioimatta: Maa-aineslaissa on selkeästi määritelty mitä pitää huomioida lupaa myönnettäessä, Ottamissuunnitelma on asiakirja, jonka sisältö muodostaa maa-aineslain mukaisen lupa- ja lupamääräysharkinnan keskeisen perustan.

Lupa viranomaisten on huomioitava räjähdysainelainsäädäntö MAL edellyttää vaaran huomioimaan, koska se on este luvan myöntämiselle. MAL 3 § mm. vaara ehdottomasti kielletty = räjähdysaineet = hankkeesta aiheutuva haitta, vaara, ottamissuunnitelma 11 § .

Kaavoitustilanne aluetta ei ole kaavoitettu onnettomuusvaaralliseen toimintaan, maa-aineslaki 1 § samoin räjähdelaki 390/2005 20 pykälä.

KAAVAN VASTAINEN TOIMINTA onnettomuusvaara.

Kaavoitus on entistä tärkeämmässä asemassa ympäristölupa-asioissa. Lupaa ei voi myöntää asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (6 §) samoin maa-aineslain 10 § . Kemikaaliturvallisuuslain 17-20§:n mukaan tuotantolaitoksen sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta mahdollisesti koskevat kaava määräykset.

Vaaraa aiheuttavaa toimintaa ei voida sijoittaa mielivaltaisesti.

Seveso II -direktii­vin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali- ja maankäyttö- ja rakennuslainsää­dännöllä.
Vuonna 1996 voimaan tullut Seveso II -direktiivi säätelee vaarallisia kemikaaleja käyttävien ja varastoivien suuronnettomuusvaarallisten laitosten riskienhallintaa EU-maissa. Direktiivi on otettu osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä vuonna 1999 tehdyllä teollisuuskemikaaliasetuksen muutoksella.
Maankäytön suunnittelun osalta Seveso-direktiivin vaatimukset on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa, joka on tullut voimaan vuonna 2000.

Tutustukaa laki 390/2005 20 § pykälään.

Kaavan huomioon ottaminen 20§. Sijoituspaikan valinta
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390
"Vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksissa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteissa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset".

KAAVAN VASTAISESTA TOIMINNASTA JA LAITTOMASTA YHDEN LUUKUN TOIMINNASTA:

Meitä on satoja tapauksia savupiiput halki, kaakelit irtosi seinistä, kaivot kuivu ym.Vantaalla on murskaamon räjäytyksien vuoksi esimerkiksi takka irronnut seinästä ja valtavia talovaurioita on tullut muillakin. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/377100-tass ..
Näitä Espoon kaltaisia laittomia murskaamoita on Uudellamaalla kymmenittäin. Poliisia ei saa tutkimaan eikä paikalle, kun valvova viranomainen lyö laimin valvonnan. http://www.poliisi.fi/luvat/ilmoitus_rajaytystyosta

Espoossakaan ei saa räjähteitä käyttää ollenkaan rikkovat lakia, koska asutuksen viereen ei voi näin mittavaa työmaata perustaa kertapaukut 19 000 kiloa. Räjähteiden valmistukselle ja varastoinnille on haettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lupa. Räjähteiden käytölle on haettava poliisin lupa. Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005). ja asetukset.

KOSKEE MYÖS EMULSIORÄJÄHTEITÄ Siirrettävään laitteistoon liittyvän emulsioräjähteen raaka-aineiden räjäytystyömaalla tapahtuvan varastoinnin lupamenettelyssä on noudatettava vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annettua valtioneuvoston asetusta (685/2015),

Muilta osin lupahakemuksen käsittelystä säädetään hallintolaissa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Luonnos hallituksen esitykseksi julkisista kuulutuksista annetun lain kumoamiseksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi" -lausunnosta (Lausuntopyynnön diaarinumero: OM8/41/2017).

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki julkisista kuulutuksista vanhentuneena ja lisättäväksi julkista kuuluttamista koskeva yleissäännös hallintolakiin. Kuulutus ja kuulutettavat asiakirjat julkaistaisiin yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. Tarpeen vaatiessa kuulutus julkaistaisiin myös asian vaikutusalueen sanomalehdessä tai muulla viranomaisen päättämällä tavalla. Samalla tarkistettaisiin julkisista kuulutuksista annettuun lakiin sekä julkisiin kuulutuksiin kohdistuvat viittaukset muussa lainsäädännössä. Myös viittaukset viranomaisten ilmoitustaululla julkaisemiseen poistettaisiin niiltä osin kuin kyse on julkisista kuulutuksista annetun lain tarkoittamasta ilmoitustaululla ilmoittamisesta.

Hallintolain yleistiedoksiantomenettelyä koskeva säännös ajantasaistettaisiin. Asiakirjan nähtäville asettamisesta ei enää ilmoitettaisi ensisijaisesti virallisessa lehdessä ja vaihtoehtoisesti joko viranomaisen ilmoitustaululla tai sanomalehdessä, vaan asiakirjan nähtäville asettamisesta olisi ilmoitettava yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla tai tarpeen vaatiessa virallisessa lehdessä ja sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019.”

---

Tämä julkisten kuulutusten "tarpeen vaatiessa" on ihan sitä samaa epäselvää lakitermistöä kuin MRL:ssa kaavan "merkittävien" vaikutusten arviointi tai asiakasmaksulaissa "kohtuullinen" asiakasmaksu. Termit on niin ympäripyöreitä, että niiden suojissa viranomaiset saavat kohdella hallintoalamaisia ihan niin kuin haluavat.

Kokemuksesta voin sanoa, että esimerkiksi K-S Ely-keskus eikä Jyväskylän kaavoitus eivät enää näe minkään kaavavaikutuksen olevan niin "merkittävä", että sen vuoksi esimerkiksi pitäisi YVA-arviointia tehdä:

Viimeisin huippuesimerkki on nyt tästä se, että Kirri-Tikkakoski nelostien moottoritielinjaus kallioleikkauksineen ja Länsi-Palokan osayleiskaava eivät ansaitse em. tahojen mielestä tiealueelle tehtävää YVA:a, vaikka tielinjaus raiskaa hävyttömästi Palokan ja Puuppolan alueiden kulttuuri- ja luonnonsuojeluarvoja.

Olen ollut yhteydessä em. asiasta myös ympäristöministeriöön, mutta YM ei vastaa asiassa mitään. Ko. kaavaehdotuksen kuuleminen on parasta aikaa menossa eli kaavamuistutuksia voi jättää puuttuvasta nelostien YVA:sta 4.5. mennessä.

---

Se, että julkinen kuuluttaminen menisi vain sähköiseen muotoon, aiheuttaa sen saman eriarvoistumisen kuin koululaisten tietokoneiden kohdalla - läksyt ja kuulutukset pitäisi mennä lukemaan kirjastoon.

Tämä ei ole EU:n perusoikeuksien mukaista kansalaisten tasa-arvoista kohtelua. Tähän suuntaan ei tule enää mennä!

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kirsi tuot esille "Olen ollut yhteydessä em. asiasta myös ympäristöministeriöön, mutta YM ei vastaa asiassa mitään".

YM-ministeriö ei vastaa asioihin siitä on monilla muillakin kokemuksia. Kuvien kera on laitettu näyttöjä ja tapauksia ympäristö asioista ja kaava asioista.

On yritetty jopa LSL kautta, mutta turhaa.....https://www.sll.fi/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2013/1-2013/kun-maa-jarisee-2013-louhinnan-ymparistovaikutukset-pahenevat

Valvonta ei pelaa ko. ministeriössä vaikka Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen alaisuuteen kuuluvaa asiaa. Ympäristöministeriölle kuuluu kaavoitus- ja rakennustoimen ylin johto ja valvonta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Em. 9.3.2018 lausunnostani jatkoa:

- Kuuluttamisen vähentämisestä esimerkiksi virastotalojen ilmoitustauluilla tulee olla tarkka perustuslakivaliokunnan selonteko, jossa on huomioitu perustuslaki 2, 6, 12, 14, 15, 20, 21, 22, 23, 74, 106 ja 107 §:t.

- Julkinen kuuluttaminen on osa hallinnollista kuulemista ja siten sillä on vahva lain suoja.

- Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (24.1.2003/13): 6 § Viranomaisen saavutettavuuden turvaaminen: Viranomaisen tulee huolehtia siitä, että sen sähköiset tiedonsiirtomenetelmät ovat toimintakunnossa ja mahdollisuuksien mukaan käytettävissä muulloinkin kuin viraston aukioloaikana.”

- Varataanko esimerkiksi kuntien kirjastoihin sähköinen ilmoitustaulu, jossa pyörii sähköiset julkiset kuulutukset vai miten asia tullaan hoitamaan? Sen lisäksi, että kaikilla ei ole internetiä, niin kaikilla ei myöskään ole taitoa etsiä tietokoneella tietoja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset