Kirsiomp

Valituslupajärjestelmä uudistuu, oletko jyvällä? Ilmoittaudu tänään 6.4.!

 

Tervetuloa yhteiskehittämään kuntien ja maakuntien muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeita koskevaa tutkimusaihetta.

Tavoitteena on keskustella avoimesti ja vuorovaikutteisesti aiheeseen liittyvästä tutkimustarpeesta sekä keinoista ja mahdollisuuksista toteuttaa tutkimusta.

Tilaisuus järjestetään maanantaina 9.4. klo 9.30–12.00 valtiovarainministeriössä, os. Mariankatu 9, Helsinki.

Kuntien ja maakuntien muutoksenhakujärjestelmän kehittäminen edellyttää tutkimustietoa kunnallisvalituksen ja maakuntavalituksen nykyisestä käyttöalasta ja sen tarkoituksenmukaisuudesta suhteessa valituslajin ominaispiirteisiin. Lisäksi tarvitaan analyysia valituslupajärjestelmän laajentamisen vaikutuksista.

Tilaisuudessa pohditaan, miten tietotarvetta voitaisiin muokata huomioiden muun muassa toteutettavuus ja aineistojen hankinta? Entä millaisia reunaehtoja tutkimuskysymyksiin liittyy ja puuttuuko niistä jokin oleellinen näkökulma? Tilaisuudessa käytävää keskustelua hyödynnetään muokattaessa tietotarvetta uutta Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hakua ajatellen.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 6.4.2018 mennessä sähköpostilla osoitteeseen veera.saranpaa@vm.fi. Lisätietoja tilaisuuden sisällöstä antavat antavat Marja Isomäki p. 0295 530 414, Eeva Mäenpää p. 0295 530 266.

Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä verkkolähetyksen kautta. Myös etäosallistujia pyydetään ilmoittautumaan.

Tilaisuudessa hyödynnetään Screen.io -työkalua, joka mahdollistaa kommentoinnin ja keskustelun myös etäyhteyden kautta. Seuraa tilaisuuden verkkolähetystä:

http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kutsu-yhteiskehittam...
 

Tilaisuuden ohjelma:

klo 9:30–10:00 Aamukahvi

klo 10:00–10:15 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

klo 10:15–10:30 Taustaa muutoksenhakujärjestelmän kehittämisen tutkimustarpeelle

klo 10:30–11:30 Keskustelu tietotarpeesta, tutkimuskysymyksistä ja niiden toteuttamismahdollisuuksista

klo 11:30–12:00 Jatkotoimenpiteet ja loppukeskustelu

Taustamateriaali:

Kuntien ja maakuntien muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeet ja suhde valituslupajärjestelmään:

Tietotarpeen tausta ja tarvekuvaus perusteluineen

Suomessa on kaksi toisistaan poikkeavaa valituslajia, hallintovalitus ja kunnallisvalitus. Maakuntien perustamisen myötä otetaan käyttöön myös kunnallisvalitusta vastaava maakuntavalitus. Kunnan jäsenen muutoksenhakuoikeus on perinteisesti ollut yksi tapa valvoa kunnan toiminnan laillisuutta ja julkisten varojen käyttöä. Kunnallisvalitusoikeuteen liittyvä päätösten tiedoksianto täydentää julkisuusperiaatetta.

Kunnallisvalituksella on myös oikeussuojamerkitystä. Toisaalta laajan valitusoikeutettujen piirin on katsottu voivan mahdollistaa kunnallisvalituksen käyttämisen keinona jarruttaa hankkeita esimerkiksi poliittisista syistä tai valittajan omien näkemysten mukaisesti.

Vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain valmistelussa ei ollut mahdollista tehdä laajempaa selvitystä muutoksenhakujärjestelmästä, joten sääntelyä ei silloin muutettu. Erityislakien säätämisen yhteydessä on kuitenkin esiintynyt painetta muuttaa kunnallisvalitusjärjestelmää. Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa esityksessä maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta (HE 15/2017) ehdotetaan maakuntalakiin kuntalakia vastaavaa sääntelyä maakuntavalituksesta ja sitä edeltävästä oikaisuvaatimuksesta.

Eduskuntakäsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta (PeVL 26/2017) on kiinnittänyt huomiota muutoksenhakusääntelyn epäselvyyteen. Valiokunta piti tarpeellisena selvittää tarkemmin erityisesti sote-palvelujen valinnanvapauslakiesitykseen liittyen ne asiaryhmät, joissa hallintovalitus olisi maakuntavalitusta oikeusturvan näkökulmasta perustellumpi muutoksenhakulaji maakunnan päätöksestä, sekä sitä, olisiko tällöinkin muutoksenhaun ensi asteeksi tarkoituksenmukaista säätää oikaisuvaatimusmenettely.

Oikaisuvaatimusmenettelyn ja valituslupajärjestelmän käyttöalaa on viime vuosina laajennettu asiaryhmittäin eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Hallintolaissa ovat yleiset säännökset oikaisuvaatimusmenettelystä.

Oikeusministeriön on tarkoitus antaa keväällä 2018 hallituksen esitys hallintolainkäyttölain korvaavaksi uudeksi laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Uudessa laissa olisi lähtökohtana valituslupamenettely muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ellei yksittäisten asioiden osalta erikseen toisin säädetä.

Eduskunta hyväksyi laeilla 975-978/2017 valituslupasääntelyn laajentamisen maankäyttö- ja rakennusasioihin kuten kaava-asioihin. Lainsäädäntömuutokset ulottavat valituslupamenettelyn sekä hallintovalituksen että kunnallisvalituksen mukaisiin asioihin.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa edellytetään selvitettäväksi siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Tähän liittyvän selvitystyön on tehnyt professori Eija Mäkinen: Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa? YM raportteja 10/2016.

Professori Mäkinen on tutkinut kunnallisvalituksen alaa ja kehittämistarpeita laajemmin teoksessa Kunnallisvalitus - Kiusantekoa vai tarpeellista valvontaa ja oikeusturvaa? (Edita, 2010). Nyt kyseessä olevan tutkimushankkeen tarkoituksena on arvioida kuntalain ja maakuntalain mukaisen muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeita. Tutkimuksessa tulee käydä läpi kunnallisvalituksen ja maakuntavalituksen nykyinen käyttöala ja arvioida tarkoituksenmukaista käyttöalaa suhteessa valituslajin ominaispiirteisiin.

Selvityksessä tulee arvioida lainsäädäntöympäristön kehityksen kuten oikaisuvaatimusta ja valituslupajärjestelmää koskevan sääntelyn vaikutuksia kunnalliseen/maakunnalliseen muutoksenhakujärjestelmään. Lisäksi tulee arvioida muutoksenhakujärjestelmän muutosten vaikutuksia demokratian toteutumisen näkökulmasta sekä niitä kunnan ja maakunnan asukkaan osallistumisen ja viestinnän keinoja, joilla voitaisiin vähentää tarvetta valittaa.

Tutkimuskysymyksiä:

- Kunnallisen/maakunnallisen itsehallinnon ja oikeusturvan välinen jännite

- Kunnallis- ja maakuntavalituksen käyttöalat suhteessa hallintovalitukseen. Minkä tyyppisissä asioissa nimenomaan kunnallis- tai maakuntavalitus on perusteltu ja missä ei?

- Valituslupamenettelyn vaikutukset (kunnallisen/maakunnallisen itsehallinnon, asianosaisen, yhteiskunnan kannalta)?

- Oikaisuvaatimusmenettelyt. Onko tarvetta tai mahdollisuutta selkiyttää sääntelyä ja miten?

- Mahdolliset muutoksenhakujärjestelmän muutoksia kompensoivat asukkaan osallistumisen ja viestinnän keinot?

Hankkeen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää toteuttajataholta laajaa perehtyneisyyttä kunnallisen itsehallinnon kysymyksiin ja kuntia koskevaan lainsäädäntöön, maakuntauudistuksen lakiesityksiin sekä muutoksenhakujärjestelmiin. Hakijoiden tulee ilmoittaa hakemuksessaan, mitä aineistoja heillä on käytettävissään arviointia varten. Hankkeessa tulee noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita.

Yhteydet hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmaan, valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Liittymäkohtia välillisesti hallituksen kärkihankkeeseen 3. Sujuvoitetaan säädöksiä (mm. valituslupamenettelyn säätäminen pääsäännöksi valitettaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, hallitusohjelman mukainen selvitys siirtymisestä kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen) sekä hallituksen reformeihin 3. Tulevaisuuden kunta ja 4. Maakuntauudistus.

Tietotuotannon pääasialliset muodot:

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa lainsäädännön kehittämisen pohjaksi esimerkiksi taustoitusta, mukaan lukien olemassa olevan tiedon meta-analyysit, toimintavaihtoehtojen vertailua sekä vaikutus- ja kustannusanalyysejä.

Lähde edelliseen:

http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kutsu-yhteiskehittam...

7.3.2018 Eija Mäkinen:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160644/11-2018...

----

Miksi tästä valitusjärjestelmäuudistuksesta ei ole tiedotettu laajemmin ja aikaisemmin kansalaisille ja kansanedustajille? angry

Valituslupajärjestelmän uudistus koskee meitä ihan kaikkia, ja sitä ei saa kiireellä mennä rukkaamaan "normien-purku-innossa".

Riittävät vaikutusarvioinnit tulee tehdä, ja aiheesta tulee käydä laaja kansalaiskeskustelu.

Nyt on korkea aika vaikuttaa asiaan! wink

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lähdelinkki vielä uudelleen:

http://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely?p_...

Professori: Kaavoituksen laillisuusvalvonta retuperälle maakuntalakiesityksessä – Lainvastaisia päätöksiä voi sujahtaa eteenpäin:

https://yle.fi/uutiset/3-10112743

Herää kysymys, yritetäänkö tässä Suomen koko valitusjärjestelmä pistää noin vain uusiksi maakuntahallinnon ja LUOVAN myötä?

Onko hallitusta ehkä lobattu?

https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/lau...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Aiemmin jo valitusten hintoja tuplattiin, KHO:lle valittaminen maksaa 500 euroa, se jo karsii osan asiallisista valituksista pois. Seuraavaksi toteutui sujuvoittaminen:

Kaavoituksen sujuvoittamiseen perustettiin toimikunta jota veti ministeri Lauri Tarasti.
YMPÄRISTÖMENETTELYJEN SUJUVOITTAMINEN JA TEHOSTAMINEN

"Tavoitteena on, että investointi- ja elinkeinohankkeet voivat edetä sujuvasti ja tehokkaasti ympäristönsuojelun tavoitteista tinkimättä. Arviointityön valmistumisen määräajaksi asetettiin 28.2.2015.

Arviointiryhmän puheenjohtajana on toiminut ministeri Lauri Tarasti ja ryhmän jäseninä lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn ympäristöministeriöstä sekä johtaja Mari Pantsar Sitrasta. Arviointiryhmän asiantuntijana on toiminut oikeustieteen tohtori Kari Kuusiniemi korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja ryhmän sihteerinä johtava asiantuntija Tiina Kähö Sitrasta."

Tutkimusryhmän tuottamat tausta-aineistot ovat luettavissa ympäris- töministeriön verkkosivuilla http://www.ym.fi/fi-FI/Lainsaadanto kohdassa ”Julkaisuja”.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ei kestä. Tuo KHO:n tuomarin läsnäolo kaavoituksen läpimenon sujuvoittamisessa kyllä ihmetyttää, hän lopulta päättää esim. tuulivoima kaavoissa ympäristö- ja terveyshaittoihin vetoavien valitusten hyväksymisen/hylkäämisen. Ei tuomari minun mielestä saa sotkeutua poliittisin perustein kasattujen työryhmien työtä tukevaan toimintaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hannu, olen samaa mieltä kanssasi KHO:n tuomarin roolista.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ihmettelen suuresti, miksi tämä valitusjärjestelmäuudistus on taas hallituksen työlistalla, koska YLE uutisoi asiasta jo keväällä 2016 näin (suora lainaus):

- -" Selvitys on tehty ja lopputulos selvä"

Nyt ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoo, että hallitus on jättänyt hankkeen silleen.

– Tavoite tässä oli, että vireille pantavat hankkeet etenisivät ripeästi. Professori Mäkisen selvitys osoittaa, että hallitusohjelmaan kirjattu, selvitettäväksi haluttu hanke ei tilannetta parantaisi. Siinä on monia ongelmia. Ei sitä ole syytä viedä eteenpäin. Selvitys on tehty ja lopputulos on selvä.

Professori Eijä Mäkisen lisäksi kaavavalitusoikeuden muuttamisaikeita ehtivät suomia kovin sanoin myös muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden eläköitynyt presidentti Pekka Hallberg, KHO:n tuomari, hallintoneuvos Kari Kuusiniemi ja Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä.

Lähdelinkki:

https://yle.fi/uutiset/3-8791673

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Taas on blobbarit ollut asialla.

Hallitus kuunnellut Rakennusteollisuutta. Rakennusteollisuus on esimerkiksi 6.9.2016 esittänyt valitusoikeuden poistamista kokonaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10112743

"Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) vastaus kysymykseen, mitä hyötyä kaavoittamisen laillisuusvalvonnan karsimisessa on, kiertyy kryptiseksi. Ministeri sanoo, että hallitus lähtee siitä, että luotetaan itsehallinnollisiin kuntiin ja maakuntiin. Ministeri vastaa kysymykseen kysymyksellä".

Miksi näin ei pitäisi toimia? Ei kai ole tarkoituksenmukaista, että kaikki toiminta perustuu aina valvontaan?

Pääministeri Juha Sipilälle myös tiedoksi, miten väärin sovelletaan eduskunnan säätämää maankäyttö- ja rakennuslakia ja KHO:n päätöksiä Piipsjärvi-Lehtopään yleiskaavasta.

ESIMERKKI MITÄ VALVOMATTOMUUS JA VÄÄRYYS AIHEUTTAA:

Oulaisissa ei kunta ainakaan valvo; Tapauksestamme kunta haki väärillä tiedoilla louhimoa kaavassa EO- alueeksi ja kun ei saanut rikollisella keinoilla vääristeli KHO.n päätöksen.
ASUTUKSEN OIKEUSASTEET HYVÄKSYIVÄT, MUTTEI LOUHIMOA: Eli kaava ei ole vahviste ko. louhimotoiminnalle. (EO-merkintä ei riittänyt ja MRL:n 39 §

osayleiskaava laadittin oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset MRL 116 §. Saimme kaksi rakennusoikeutta!

Rakennuslupien myöntäminen yleiskaavan (44§) perusteella vaatii kaavan laatimista siten, että rakennuspaikkojen määrä lasketaan tila- ja maanomistus-yksikkökohtaisesti ja että rakennuspaikkojen määrä osoitetaan kaavakartalla yksiselitteisesti.

MIKSI tästä annetaan väärää tietoa myös ministeriön taholta, vaikka oikeusasteet ovat selvittäneet alueen tulevan käytön Lehtopää-Piipsjärven osayleiskaavassa.
Ministeriön kaavapuolen ympäristöneuvos antoi Ministeri Tiilikaiselle ja monelle muulle jakoi sähköpostilla perättömän tiedon KHO,n päätöksestä.
HUOMATKAA !!!
Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

Hurmerannan sähköpostivastaus ei perustunut oikeisiin tietoihin mitä hän antoi tiedoksi Ministeri Tiilikaiselle;
Lainaus Hurmerannan sähköpostivastauksesta: ”Koska alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä ilmeisesti myöskään maakuntakaavaa, se on kaavoittamaton, kuten kaupunki toteaa.”

Huomatkaa Hurmerannan harhautus "ei voimassa asemakaavaa eikä maakuntakaavaa"!!! Maakunta kaava on, mutta asemakaavaa emme tarvi, koska "laki eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita".

Kyllähän Hurmerannan tulee kunnioittaa KHO:n päätöstä joka meni suoraan KHO.lta myös ministeriöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja KHO:n päätöksellä kaava on selvitetty.
 

Haemme rakennuspaikkaa oikeusvaikutteisella yleiskaavalla määrätylle kylä alueelle, jolle on annettu MRL 44 § mukainen suora rakennusoikeus. Emme tarvi asemakaavaa emmekä suunnittelutarveratkaisua. Hurmerannan tulee tietää, mitä 44§ tarkoittaa rakentamisessa.

RAKENTAMISESTA
Rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

Valtioneuvoston muutoksella 1129/2008 kumottiin MRL :n § 137 .3. ja kyseiseen pykälään lisättiin toinen momentti. Muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena. Laki tulkitsee näin; Oikeusvaikutteista yleiskaavaa voidaan käyttää MRL:n 44 §:n mukaisesti  myös suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena.

”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.”

Onko tämä sitä kuten tapauksessamme ! "Tärkeintä on itsehallinnon vahvistaminen kunnissa ja maakunnissa".

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Näinkö kunnan itsehallintoa vahvistetaan.

Tässä malliesimerkki siitä, mitä oikeusvaltio Suomessa voidaan tehdä vastoin KHO:n päätöstä.

Viranomaiset ovat ryhtyneet kyseenalaistamaan ja arvioimaan lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun perusteita uudelleen, soveltamaan päätöstä haluamallaan tavalla ja jättäneet sen täytäntöön panematta.

Kun ylin toimivaltainen tuomioistuin on antanut asiassa ratkaisunsa, kunnan viranomaisten velvollisuus on omalta osaltaan toimia siten, että päätös voidaan viipymättä panna täytäntöön. Muunlainen tilanne olisi oikeusvaltioperiaatteen vastainen ja kestämätön”. Tämän on todennut EOA ratkaisussaankin. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2011/201...

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229985-paa...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset