Kirsiomp

Onko sote- ja maakuntauudistus EU:n oikeusvaltioperiaatteen mukainen?

 

"Oikeusvaltioperiaate ja unionin oikeusjärjestys"

 

Oikeusvaltioperiaate on oikeudellisesti sitova perustuslaillinen periaate. Se on yksimielisesti tunnustettu yhdeksi niistä perusperiaatteista, jotka ovat olennainen osa EU:n ja Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden perustuslaillisia järjestelmiä.

Jo kauan ennen kuin oikeusvaltioperiaate mainittiin erikseen EU:n perussopimuksessa[1], unionin tuomioistuin totesi vuonna 1986 asiassa Les Verts antamassaan tuomiossa, että EU on ”oikeusyhteisö, koska sekä sen jäsenvaltiot että sen toimielimet ovat sellaisen valvonnan alaisia, jonka kohteena on niiden toteuttamien toimenpiteiden yhteensopivuus perustuslakia vastaavan asiakirjan eli EY:n perustamissopimuksen kanssa”[2].

Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan oikeusvaltioperiaate on lähteenä EU:n oikeusjärjestyksessä sovellettaville periaatteille, joihin voidaan vedota tuomioistuimissa. Tuomioistuin korostaa myös, että nuo periaatteet ovat yleisiä oikeusperiaatteita, jotka johtuvat jäsenvaltioille yhteisestä perustuslaillisesta traditiosta.

 

Seuraavat periaatteet on syytä mainita:

(a) laillisuusperiaate, joka tarkoittaa, että lainsäädäntöprosessi on läpinäkyvä, vastuuvelvollinen, demokraattinen ja moniarvoinen. Tuomioistuin on vahvistanut laillisuusperiaatteen olevan unionin perusperiaate todetessaan, että ”[...] oikeusyhteisössä on asianmukaisesti varmistettava laillisuuden noudattaminen”[3];

(b) oikeusvarmuus, joka edellyttää muun muassa, että säännöt ovat selkeitä ja ennustettavia eikä niitä voi jälkeenpäin muuttaa. Tuomioistuin on korostanut oikeusvarmuuden merkitystä toteamalla, että oikeusvarmuusperiaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen mukaan ”[...] [unionin] lainsäädännön on oltava oikeussubjektien kannalta selvää ja ennakoitavaa [...]”. Tuomioistuin on todennut myös, että ”[...] on oikeusvarmuuden periaatteen vastaista vahvistaa [unionin] säädöksen ajallinen voimassaolo alkamaan sen julkaisemista aikaisemmasta päivämäärästä, poikkeuksellisesti saattaa olla toisin, kun tavoiteltava päämäärä sitä vaatii ja kun asianomaisten luottamuksensuojaa kunnioitetaan asianmukaisesti”[4];

(c) toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto. Unionin tuomioistuin on todennut seuraavaa: ”Tästä huolimatta kaikkien jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä julkisen vallan puuttumisen sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden yksityisen toiminnan alaan on perustuttava lakiin ja oltava perusteltavissa laissa säädetyillä syillä. Näissä oikeusjärjestyksissä säädetään näin ollen, vaikkakin yksityiskohdiltaan toisistaan poikkeavalla tavalla, suojasta sellaisia toimia vastaan, jotka ovat mielivaltaisia tai suhteettomia. Tällaisen suojan vaatimus on näin ollen tunnustettava [unionin] oikeuden yleiseksi periaatteeksi; [...][5];

(d) riippumaton ja tehokas tuomioistuinvalvonta, johon kuuluu perusoikeuksien kunnioittaminen. Tuomioistuin on toistanut, että EU on ”oikeusunioni, jossa sen toimielimet ovat sellaisen valvonnan alaisia, jonka kohteena on niiden toteuttamien toimien yhteensoveltuvuus etenkin perussopimusten, yleisten oikeusperiaatteiden ja perusoikeuksien kanssa”. Tuomioistuin on täsmentänyt tämän tarkoittavan, että ”yksityisten oikeussubjektien on voitava saada tehokasta oikeussuojaa niille unionin oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvien oikeuksien osalta”. Tuomioistuin on todennut selvästi, että tällainen suoja ”on yksi jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvista yleisistä oikeusperiaatteista. Tämä oikeus on myös vahvistettu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyn Euroopan yleissopimuksen 6 ja 13 artiklassa”[6].

(e) Lisäksi tuomioistuin on käsitellyt sitä, miten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja toimivallanjako ovat yhteydessä toisiinsa, ja todennut, että ”[...][unionin] oikeuden yleinen periaate, jonka mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja joka perustuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan [...] sisältää oikeuden erityisesti toimeenpanovallasta riippumattomaan tuomioistuimeen [...][7]”. Toimivallanjaon periaate on tietenkin tärkeällä sijalla, kun varmistetaan, että oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan. Se voi kuitenkin saada erilaisia muotoja siitä riippuen, minkälainen parlamentaarinen malli on käytössä ja missä määrin toimivallanjaon periaatetta sovelletaan kansallisella tasolla. Tuomioistuin on tältä osin viitannut toiminnalliseen vallanjakoon, joka merkitsee riippumatonta ja tehokasta tuomioistuinvalvontaa, ja todennut, ettei ”[...] unionin oikeus ole esteenä sille, että jäsenvaltio käyttää samanaikaisesti lainsäädäntövaltaa, hallintovaltaa ja tuomiovaltaa, kunhan näiden toimivaltuuksien käyttö järjestetään oikeusvaltiolle ominaista toimivallanjakoa noudattaen”[8];

(f) yhdenvertaisuus lain edessä. Tuomioistuin on korostanut yhdenvertaista kohtelua EU:n oikeuden yleisenä periaatteena ja todennut, että ”on muistutettava, että yhdenvertaisen kohtelun periaate on unionin oikeuden yleinen periaate, joka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklassa”[9].

 

Oikeusvaltioperiaate ja Euroopan neuvosto

Nämä unionin yhteisen nimittäjän muodostavan oikeusvaltioperiaatteen elementit ovat kaikilta osin käytössä Euroopan neuvoston tasolla. Vaikka Euroopan neuvoston perussäännössä tai Euroopan ihmisoikeussopimuksessa[10] ei olekaan määritelty oikeusvaltioperiaatetta ja vaikka täsmällinen luettelo oikeusvaltioperiaatteesta johtuvista periaatteista, normeista ja arvoista voikin olla eri jäsenvaltioissa erilainen,

yesVenetsian komissio tarkoittaa vuonna 2011 julkaistussa raportissa oikeusvaltioperiaatteella ”perustavaa laatua olevaa yhteistä eurooppalaistan normia, joka ohjaa ja rajaa demokraattisen vallan harjoittamista” ja ”demokraattisen yhteiskunnan olennaista osaa, joka edellyttää, että päätöksentekijät kohtelevat kaikkia ihmisarvoisesti, yhdenvertaisesti ja kohtuullisesti sekä lainsäädäntöä noudattaen ja että kaikilla on mahdollisuus riitauttaa päätökset riippumattomissa ja puolueettomissa tuomioistuimissa”[11].

Venetsian komissio määrittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella raportissaan tarkemmin seuraavat oikeusvaltioperiaatteen yhteiset ja yleisesti hyväksytyt piirteet (luettelo ei ole tyhjentävä):

(a) laillisuus (ml. läpinäkyvä, vastuuvelvollinen ja demokraattinen lainsäädäntöprosessi),

(b) oikeusvarmuus,

(c) mielivaltaisuuden kielto,

(d) oikeussuoja riippumattomissa ja puolueettomissa tuomioistuimissa,

(e) ihmisoikeuksien kunnioittaminen, syrjinnän kielto ja yhdenvertaisuus lain edessä.

 

Oikeusvaltioperiaate kansallisella tasolla

Vaikka oikeusvaltioperiaatetta ei olekaan määritelty täsmällisesti tai tyhjentävästi kansallisissa perustuslaeissa tai tuomioistuinten toimesta, se on nykyaikaisen eurooppalaisen perustuslakitradition yhteinen nimittäjä. Kansalliset tuomioistuimet viittaavat siihen monissa tilanteissa tulkitessaan kansallista lainsäädäntöä tai käyttävät sitä lähteenä kehittäessään periaatteita, joihin voidaan vedota tuomioistuimissa."

 

Lähde:

 

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52014DC0158

 

http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=FI&f=ST%207632%202014%20AD...

 

----

 

Rauhallista pääsiäistä kaikille! heart t. Kirsi

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"yhdenvertaisuus lain edessä", Erräät on erräämpiä kuin erräät, tämä on voimassa suomalaisissa eri oikeusistuimien päätöksissä. Ja kun tutkitaan vaikka tätä suurta haittaa länsirannikolle tuonutta tuulivoimarakentamista, niin alueen ihmisten mielipiteillä ei ole mitään vaikutusta. Asunnot ja ihmiset ovat olleet vuosisatoja rauhallisissa olosuhteissa maaseudulla, ja kun jätti kokoiset tuulivoimalat tuodaan väkisin naapureiksi meluamaan ja rikkomaan maisemat, eikä lähiympäristön asukkaiden mielipiteillä ole mitään merkitystä. "Ne rakennetaan sinne", näin kertoi kunnanjohtaja hankkeen esittelytilaisuudessa, asia oli valmiiksi päätetty, ja valmisteltu jo ennen kuin hanketta esiteltiin kunnassa.

KHO ei kunnan kaavasuunnittelun monopolia kumoa, eikä puutu edes hankkeessa tehtyihin virheisiin, vaikka valituksessa ne olisi esille tuotu.

Hallituksen tuki tuulivoimaloiden rakentamiselle vaikuttaa niin ettei mikään perustuslaillinen oikeus lähiasukkailla ole enää voimassa. Neljä miljardia euroa on arvioitu verovaroista kuluvan itsessään kannattamattomaan tuulivoimatukeen.

Korruptio syö Suomen kurjuuteen, tähän suuntaan meitä viedään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hannu, kaikki kertomasi on valitettavan totta :(

LUOVA-virastot tulevassa vielä viimeistelevät sen, että ei edes se LUOVAN virkamies, joka huomaa, että esim. lupapäätöksen tehnyt kollega on tehnyt esteellisenä ko. päätöksen, voi siitä enää valittaa. Onko tämä sitä edellä kerrottua oikeusvaltioperiaatetta?

Kun jatkan vielä saman virkamiehen tuskan tilan kuvausta, niin ko. virkamies ei voi em. päätöksestä valittaa edes yksityishenkilönä kuten kuntalaisena tai kaavan osallisena tai yhdistyksen jäsenenä, kun Suomi on rajoittanut oman perustuslain 20 §:n, Faron yleispuitesopimuksen, Århusin sopimuksen ja Venetsian sopimuksen vastaisesti valitusoikeutta siten, että joissakin asioissa vain rekisteröity luonnonsuojelu- tai kulttuuriperinneyhdistys, jonka toimialaan ko. asia kuuluu, voi asiassa valittaa.

Pitäisiköhän perustaa Suomeen yksi valtakunnallinen iso yhdistys, jonka toimialaan kuuluu luonnon, viihtyisän ympäristön ja kulttuuri- ja rakennusperinnön suojelu ja niitä koskevat valitukset? Näin saisimme ajettua niiden asiaa, joilta ollaan maakuntauudistuksen ja LUOVAN myötä viemässä valitusoikeus?

Olisiko ketään mukaan lähtijöitä? Ja mikä laitetaan yhdistykselle nimeksi? ;-)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edellä oleva esimerkki rikkoi ainakin alla olevaa kohtaa:

(a) laillisuusperiaate, joka tarkoittaa, että lainsäädäntöprosessi on läpinäkyvä, vastuuvelvollinen, demokraattinen ja moniarvoinen. Tuomioistuin on vahvistanut laillisuusperiaatteen olevan unionin perusperiaate todetessaan, että ”[...] oikeusyhteisössä on asianmukaisesti varmistettava laillisuuden noudattaminen”[3];

Toinen esimerkki:

Se, että soten tulevaa asiakasmaksulain sisältöä ei ole säädetty ennen kuin asiakasmaksulaista joudutaan juhannukseen mennessä tekemään päätös, on ristiriidassa alla olevan kohdan kanssa:

(b) oikeusvarmuus, joka edellyttää muun muassa, että säännöt ovat selkeitä ja ennustettavia eikä niitä voi jälkeenpäin muuttaa. Tuomioistuin on korostanut oikeusvarmuuden merkitystä toteamalla, että oikeusvarmuusperiaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen mukaan ”[...] [unionin] lainsäädännön on oltava oikeussubjektien kannalta selvää ja ennakoitavaa [...]”. Tuomioistuin on todennut myös, että ”[...] on oikeusvarmuuden periaatteen vastaista vahvistaa [unionin] säädöksen ajallinen voimassaolo alkamaan sen julkaisemista aikaisemmasta päivämäärästä, poikkeuksellisesti saattaa olla toisin, kun tavoiteltava päämäärä sitä vaatii ja kun asianomaisten luottamuksensuojaa kunnioitetaan asianmukaisesti”[4];

Sama koskee myös 6000:ta TE-toimistojen, Elyjen ja Avien työntekijöiden sijoittumista maakuntahallinnossa sekä koko laajaa julkisen puolen terveydenhoitohenkilökuntaa. Kuinka voidaan säätää sote- ja maakuntalaki, kun työntekijöiden oikeuksistakaan ei ole vielä mitään tietoa saati lakeja?

Ja monta muuta, yli 200 lainkohtaa on auki...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hjallis & muut päättäjät!

Lausuntopalvelu.fi -sivustolla odotetaan "Maakuntien viitearkkitehtuurista" ts. sote- ja maakuntauudistuksesta lausuntoja 4.4. mennessä seuraavilta tahoilta:

Etelä-Karjalan liitto
Etelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Savon maakuntaliitto
Evira
Hämeen liitto
Kainuun liitto
KEHA-keskus
Kela
Keski-Pohjanmaan liitto
Keski-Suomen liitto
Kuntaliitto
Kymenlaakson liitto
Lapin liitto
Maa- ja metsätalousministeriö
Maakuntien tilakeskus Oy
Maaseutuvirasto
Pirkanmaan liitto
Pohjanmaan liitto
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Pohjois-Savon liitto
Päijät-Hämeen liitto
Satakuntaliitto
Sisäministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
SoteDigi Oy
Suomen ympäristökeskus SYKE
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Tilastokeskus
Työ- ja elinkeinoministeriö
Uudenmaan liitto
Valvira
Varsinais-Suomen liitto
Vimana Oy
Väestörekisterikeskus VRK
Ympäristöministeriö

Vain 4 tahoa on antanut lausuntonsa. Tästä alta pääset suoraan sivustolle:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici...

Em. lausuntopyynnöstä suora sitaatti:

"Johdanto

Tämä lausuntopyyntö koskee maakuntien viitearkkitehtuuria, jota on valmisteltu 5/2017-1/2018 välisellä ajalla. Viitearkkitehtuurin valmistelu on toteutettu työryhmätyönä valtiovarainministeriön puheenjohtamana.

Lausuntopyynnön liitteenä olevassa dokumentissa "Maakuntien viitearkkitehtuuri" ja sen liitteissä (1-12) kuvataan maakuntauudistuksen toimeenpanossa (vuosien 2017­–2019 aikana) suunniteltava maakuntien yhteisen vakiintuneen toiminnan tavoitetilan viitearkkitehtuuri 3–5 vuoden aikajänteellä maakuntauudistuksen lainsäädännön valmistumisesta.

Määritelmällisesti viitearkkitehtuurien tarkoituksena on jäsentää ja määrittää ratkaisukokonaisuuden keskeisimmät rakenneosat ottamatta tarkasti kantaa esimerkiksi maakunnan organisaatiorakenteeseen tai muihin suunnittelun tai toteutuksen yksityiskohtiin.
Tausta

Suomessa on meneillään yksi maan historian suurimmista hallinnon uudistuksista, jossa perustetaan uudet maakunnat ja siirretään niiden vastuulle useita tehtäviä nykyisiltä kunnilta sekä valtion aluehallinnolta.

Maakunnasta tavoitellaan ennakointikykyistä toimijaa, joka osaa tarttua mahdollisuuksiin ja ratkoa haasteita ennen kuin niistä muodostuu ongelmia. Maakunta vastaa joustavasti ja ennakoiden asukkaidensa ja yritystensä tarpeisiin.

Ennakointikyinen yhteiskunta rakennetaan yhdessä sektorirajojen yli asiakaslähtöisyyden sekä datan ja tiedon hyödyntämisen avulla. Julkisen hallinnon toimintatapoja uudistamalla voidaan tarjota asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Samalla luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja niiden kautta työpaikkoja sekä investointeja hyödyntämällä digitaalisia alustoja ja tukemalla ekosysteemien kehkeytymistä.

Muutoksessa arvioidaan siirtyvän noin 215 000 julkisen sektorin työpaikkaa (vuotuista henkilötyövuosiekvivalenttia) uusiin organisaatioihin, mistä noin 200 000 kuuluu sosiaali- ja terveyssektoriin.

Samalla on tarkoitus muuttaa määrättyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kasvupalvelujen tuotantomallia siten, että asiakkaalle tulee mahdollisuus valita käyttämänsä palvelun tuottaja useammasta kuin yhdestä maakunnan järjestämästä palveluntuottajasta." - -

*********

Hjallis & muut päättäjät, viettekö ystävällisesti viestiä eteenpäin muiden päättäjien keskuudessa tästä "Maakuntien viitearkkitehtuurista"? Vasta 4 on tähän mennessä antanut oman lausuntonsa asiaan.

PS. Lausuntonsa tähän "Maakuntien viitearkkitehtuuriin" voivat antaa ihan kaikki Suomen kansalaiset 4.4. mennessä, jotka rekisteröityvät lausuntopalveluun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset