Kysymys Sari Sarkomaalle: Miksi "rullaavaa" kaavoitusta jälleen uudistetaan?

 

Kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä keventävä laki tuli voimaan 1.5.2017, tiedote 28.4.2017, klo 9.38:

Vappupäivänä [1.5.2017 tuli] voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka helpottaa huomattavasti kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta.

Keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia.

Kaupan suuryksikön kokoraja tuplaantuu

Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee 2000:sta 4000 kerrosneliömetriin. Maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus pitää jatkossa osoittaa vain keskusta-alueen ulkopuolella.

Myös jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueelle. Jos palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voi suuryksikön sijoittaa kuitenkin myös muualle. Jos suuryksikkö sijoitetaan keskustan ulkopuolelle, ei kaupan laatua enää tarvitse ottaa kaavoituksessa huomioon.

Helpotusta kylärakentamiseen

Mahdollisuus ohjata rakentamista suoraan yleiskaavalla laajenee myös sellaisiin kyliin, joissa on rakentamispaineita. Sama koskee kyläalueiden ulkopuolista haja-asutusaluetta. Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen helpottuu.

Maatilan lisärakentaminen on jatkossa aiempaa helpompaa. Suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle rakennukselle, jota tarvitaan maa- ja metsätaloudessa. Tällainen rakennus voi olla esimerkiksi tuotanto- ja varastorakennus tai eläinsuoja.

Vapaa-ajan asunnon voi muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla muutoksen voi tehdä ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Vain kunnan rakennuslupa tarvitaan.

Kuntien kehittämiseen vauhtia, ELY-keskusten rooli muuttuu

Asemakaavoituksesta tulee ketterämpää, kun asemakaavaa voi muuttaa vaiheittain. Aiemmin näin oli mahdollista toimia vain maakunta- ja yleiskaavojen kohdalla.

Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, voi asemakaavan myös perustellusta syystä laatia tai muuttaa vastoin yleiskaavaa.

ELY-keskusten rooli muuttuu konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestämistä. Samalla ELY-keskusten valvontatehtävää ja valitusoikeutta rajataan. Nämä koskevat jatkossa ainoastaan ratkaisuja, joilla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.

 

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170230

Ministeri Tiilikainen kertoo videolla lain voimaantulon vaikutuksista:

https://

 

Lisätietoja:

Erityisavustaja Tea Usvasuo, p. 046 922 8946, etunimi.sukunimi@ym.fi

Rakennusneuvos Matti Vatilo, p. 0295 250 311, etunimi.sukunimi@ym.fi

Hallitussihteeri Mirkka Saarela, p. 0295 250 365, etunimi.sukunimi@ym.fi

Lähde:

Kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä keventävä laki voimaan 1.5., tiedote 28.4.2017, ks. alla:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Kaavoituksen_ja_rakentamisen_saantelya_k(42879) 

 

Sari Sarkomaa, kun otat kantaa kaavoituksen "rullaavuuteen", niin eikö em. 1.5.2017 voimaan astunut "Laki maankäyttö- ja rakennuslaista "rullannutkaan" tai rokannut, kun sitä nyt jälleen pitää muuttaa ja koko kaavoitusjärjestelmä uudistaa? 

Pyydän ystävällisesti tyhjentävää vastaustasi tänne US:n Puheenvuoro-palstalle, kiitos smiley

 

PS. Muistattehan kaikki, että nyt tänä keväänä koko kaavoitusjärjestelmää uudistetaan parlamentaarisesti kaikkien puolueiden voimin. Nyt kannattaa ottaa kantaa! yes

 

Vastaathan kaavoitusuudistusta koskevaan YM:n kyselyyn täällä:

https://www.strategysignals.com/39884-32579-890@rakentamisen&aivoriihi

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu