Kirsiomp

Kasvupalvelupilotit sitouttavat meidät jo sote- ja maakuntauudistukseen?

Kasvupalvelupiloteilla valmistaudutaan uudistukseen

Työ- ja elinkeinoministeriö 20.3.2018 [14.21]

Uutinen

ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat käynnistämässä pilottihankkeita, joilla testataan alueiden tarpeisiin ja tilanteisiin sopivia ratkaisuja.

Piloteilla valmistellaan uudenlaisten kasvupalvelujen käyttöönottamista. Kaikilta alueilta tuli määräaikaan mennessä esityksiä pilottihankkeiksi. Alueiden kanssa käydään jatkokeskusteluja pilottien toteuttamisesta.

Pilottien tavoitteena on kokeilla myös kilpailullisia toimintamalleja yritys- sekä työnhakija-asiakkaiden palveluissa, ja toteutustapana voivat olla mm. ostopalvelut, yrittäjyys, kumppanuus tai allianssi.

Pilottien on tarkoitus käynnistyä loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 välillä. Pilotteihin liittyvät sopimukset on hyvä tehdä niin, että ne jatkuvat vuonna 2020, jotta siirtymävaihe palveluiden siirtyessä maakunnille sujuu mahdollisimman hyvin.

Pilotit mahdollistava lainsäädäntö on parhaillaan lausuntokierroksella. Lisätietoa tästä löytyy TEM:n tiedotteesta:

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kasvupalveluihin-valmistauduta...

Alueuudistus | alueuudistus.fi | alueuudistus.fi

---

Maakuntauudistus etenee:

laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista etenemässä eduskunnan käsittelyyn

Työ- ja elinkeinoministeriö 20.3.2018 [14.21]

Uutinen

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on etenemässä siten, että hallituksen esitys annetaan keskiviikkona 28.3.

Tässä yhteydessä järjestetään tiedotustilaisuus, jota voi seurata myös suorana osoitteessa vn.fi/live 28.3. klo 13.30 alkaen:

http://valtioneuvosto.fi/live

Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja työministeri Jari Lindström kertovat uudistuksen vaikutuksista työnhakijoiden ja yritysten palveluihin. Seuraa tiedotustilaisuutta ja ota selvää miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja.

Kasvupalvelukiertue käynnissä

Kasvupalveluiden maakuntakuntakiertue on saatu jo lähes finaaliin. Twitteristä tietoa kiertueesta löytyy hästagilla #kasvupalvelukierros. Linkit kasvupalvelukierroksiin suoriin lähetyksiin löydät täältä:

http://tem.fi/kasvupalvelujen-aluekierros

Tällä viikolla vuorossa ovat 20.3. Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ja Kauhavalla, ja 23.3. Uusimaa Helsingissä.

Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen vuoro tulee Turussa 12.4.

Tilaisuuksien tarkoituksena on ollut tukea maakuntia kasvupalvelulain ja sisältölakien tulkinnassa, jotta toimijat ymmärtävät, mitä säädökset velvoittavat ja mahdollistavat.

Yhtenä tilaisuuksien tavoitteena on vuoropuhelun avulla tukea kasvupalvelujen alueellista ja kansallista valmistelua.

Alueuudistus | alueuudistus.fi | alueuudistus.fi

---

Olisi ollut hyvä saada tietää hyvissä ajoin

- mitä näille kasvupalvelupiloteille on budjetoitu yhteisiä verovarojamme?

- miten ja milloin näiden em. kasvupalvelupilottien tulosten arviointi toteutetaan? Ja kuka ne arvioi?

- keitä nuo kasvupalvelupilotit ovat?

- sitouttavatko em. kasvupalvelupilotit meidät jo sote- ja maakuntamalliin ilman äänestystä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyödyllisiä linkkejä ja lisätietoja:

Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (TEM020:00/2018)

Säädösvalmistelu
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutettaisiin siten, että työ- ja elinkeinoviranomaisten lisäksi myös palveluntuottajat voisivat hoitaa työnhakijan palveluprosessiin liittyviä tehtäviä.

Työttömyysturvalakiin ja eräisiin muihin lakeihin tehtäisiin tämän muutoksen edellyttämät muutokset.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/121118ab-ba2...

Katso myös valinnanvapauspilotoinnin kohdalla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252416-va...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Vain Turun kaupunki on antanut oman lausuntonsa em. työttömyysturvalain muutoksiin ja eräisiin muihin lakeihin tässä yhteydessä. Lausunto alla:

"Lausunto laista julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta

Johtaja Pekka Sundman 20.3.2018:

Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi on pyydetty lausunto 5.3.2018 TEM/503/03.01.01/2018 TEM020:00/2018

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia ollaan muuttamassa siten, että työ- ja elinkeinoviranomaisten lisäksi myös palveluntuottajat voisivat haastatella työnhakijoita, arvioida työnhakijan palvelutarpeen sekä laatia työllistymissuunnitelman yhdessä työnhakijan kanssa.

Palvelutuottajaksi määritellään yhteisö, säätiö tai yksityinen elinkeinonharjoittajaa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai työ- ja elinkeinotoimisto on valinnut tuottamaan tässä laissa tarkoitettua palvelua, tai jonka asiakkaaksi henkilöasiakas on ohjattu. Vaikka kunta sisältyy yhteisön määritelmään, olisi se selvyyden vuoksi syytä mainita laissa erikseen.

Ehdotus: 1 luku 3§ kohta 4a lisätään palvelutuottajiin kunta

Perustelut:

Turun seudulla on menossa yksi viidestä alueellisesta kuntavetoisesta työvoima- ja yrityspalvelukokeilusta. Kokeiluissa on saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi Turussa kokeilun kohderyhmien suhteellinen työttömyys on vähentynyt nopeammin kuin muiden työttömien työnhakijoiden. Kokeilun vahvuutena on ollut, että kunnan ja TE-toimiston resursseja on yhdistetty ja päällekkäistä työtä on vältetty. Kunnilla on pääsääntöisesti vahva tahtotila edistää kuntalaisten työllisyyttä. Tähän liittyen kunnat ovat käyttäneet tähän myös omia resursseja. Haasteena on ollut, että kunnilla ei ole kuitenkaan ollut käytössä työvoimapoliittisia toimenpiteitä kuntouttavaa työtoimintaa ja omaehtoista koulutusta lukuun ottamatta. Jos kunnat voisivat jatkossa myös olla tässä lakimuutosesityksessä tarkoitettuja palvelutuottajia ja sitä kautta toteuttaa työnhakijoiden haastatteluja ja palvelutarvearvioita sekä laatia työllistämissuunnitelmia. vältetään nyt muissa kuin kokeilukunnissa tehtävää päällekkäistä työtä. Tämä toisi kustannustehokkuutta ja edistäisi yhteisesti sovittavien kohderyhmien työllistymistä tehokkaasti. Se mahdollistaisi kokeilujen hyvien käytänteiden jatkamista kokeilujen päättyessä 31.12.2018. Kokeilut ovat osoittaneet, että kunnilla on mahdollisuudet tarjota yksilöllisiä, erilaisten työnhakijaryhmien tarpeisiin vastaavia palvelukokonaisuuksia sekä henkilökohtaista asiointia.

Muita huomioita esityksestä

Esittelytekstissä todetaan, että määräaikaishaastatteluiden ulkoistaminen palveluntuottajille vapauttaisi työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöresursseja. Samalla työ- ja elinkeinotoimistojen tulisi kuitenkin huolehtia palveluntuottajien kilpailuttamisesta sekä valvonnasta. Myös systemaattinen asiakasohjaus palveluntuottajille edellyttäisi riittävää henkilöresursointia. Resursseja kohdennettaisiin näin ollen uudelleen. Tässä on sikäli ristiriita, että palvelutuottajien palvelut on tarkoitus rahoittaa työ- ja elinkeinotoimistojen vapautuvan henkilöresurssin tuomilla säästöillä. Tällöin tuota henkilöresurssia ei enää ole käytössä edellä mainittuihin tehtäviin.

Palvelutuottajien ottaminen mukaan näiden palvelujen järjestämiseen todennäköisesti lisää palvelutarjontaa, jos siihen on riittävästi resursoitu. Tämä helpottaa palvelujen saamista. Tällöin voi haasteeksi tulla kuitenkin se, että asiakas on sidottu yhteen tuottajaan, jolla on käytössä vain rajallinen palvelurepertuaari. Työttömän työnhakijan etu on mahdollisimman laajat palvelut ja siksi on järjestettävä malli, jossa asiakas voi helposti vaihtaa palvelutuottajaa. Palvelutuottajien laadun arvioimiseen on myös tehtävä riittävät kriteerit.

Turussa osana työvoima ja yrityspalvelukokeilua kokeillaan kuntouttavan työtoiminnan palveluseteliä. Palveluseteli olisi hyvä malli palvelujen hankkimiseen. Tämä edellyttäisi lakimuutosta, jolla palvelusetelillä voitaisiin tuottaa myös työllisyyttä edistäviä palveluja sekä tässä lakimuutoksessa palvelutuottajille siirrettäviä palveluja. Näin toteutuisi aito valinnanvapaus, jossa työtön työnhakija hakisi palvelun siltä taholta, jonka uskoisi parhaiten edesauttavan omaa työllistymistään."

Pekka Sundman
johtaja
-----

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Juttelenpa tässä vielä vähän itsekseni... ;-)

Olen miettinyt, miten nyt jo ollaan sote- ja maakuntahallinnossa tässä vaiheessa, että ihan kohta on valmista. Jotenkin ei nyt mene ymmärrykseeni se, eikö kunnilla olisi nyt tässä mitään sananvaltaa.

Ks. alla oleva linkki perustuslain 121 § "Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto":

"Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään."
---

Eikö siis e n s i n olisi tullut säätää maakuntahallintoa koskeva laki (sis. yli 200 lainkohtaa!), koska edellähän sanotaan, että "Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla".

Nyt on jo kaikki tehty valmiiksi ilman tuota lakia, millä valtuudella kaikki on tehty - ja paljon on vielä tekemättäkin? Näinkö toimii oikeusvaltio Suomi?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

No, olettekos kuulleet tästä?:

Maakunnat ja maksajavirastokokonaisuus

Tällä hetkellä maksajavirastokokonaisuuteen kuuluvia tehtäviä hoidetaan Maaseutuvirastossa (Mavi), Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira), kunnissa, ELY-keskuksissa ja aluehallintovirastoissa. Maakuntauudistuksen ja Ruokaviraston perustamisen myötä (Mavi ja Evira yhdistetään 1.1.2019 alkaen Ruokavirastoksi) maksajavirastokokonaisuuteen kuuluu 1.1.2020 alkaen enää kaksi pääasiallista toimijaa, maakunnat ja Ruokavirasto.

Maakuntauudistus selkeyttää maksajavirastokokonaisuutta ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehtävien hoitoon:

Tällä hetkellä toimijoita on noin 80, muun muassa 15 ELY-keskusta ja 61 kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta (YT-alue). Uudistusten jälkeen toimijoita ovat Ruokavirasto ja 18 maakuntaa (lisäksi Tulli sekä Ahvenanmaalla maakuntahallintus ja valtionvirasto).

Maakuntauudistus luo mahdollisuudet uudistaa toimintatapoja, kun nykyiset ELY-keskusten, kuntien YT-alueiden ja osa aluehallintovirastojen nykyisistä tehtävistä hoidetaan yhdessä organisaatiokokonaisuudessa (maakunnassa).

Maakunnilla on myös mahdollisuudet etsiä myös uusia yhteistyön muotoja esimerkiksi lomituspalveluiden, ympäristöterveydenhuollon ja maaseutuhallinnon välillä.

Lue alasivuilta lisää muun muassa maksajavirastokokonaisuuden merkityksestä ja maksajavirastovaatimuksista, jotka maakuntien on huomioitava toiminnassaan. Näillä sivuilla esitetään yleiskuvaus maksajavirastokokonaisuuteen liittyvistä tehtävistä ja vaatimuksista.

Lisätietoja maksajavirastokokonaisuudesta ja maakuntauudistuksesta Maaseutuvirastosta:

Tukipäällikkö Jaakko Rinne
puh. 0295 31 2383

Aluekehittämispäällikkö Raisa Ikonen
puh. 0295 31 2404

Kehittämisasiantuntija Terhi Pajumäki
puh. 0295 31 2258

etunimi.sukunimi@mavi.fi
maku@mavi.fi

Tässä linkki edelliseen ja paljon lisää:

http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/maksajavirasto...

---

Isoja asioita heitellään meille päivittäin - enemmän kuin käsityskykymme ottaa kerralla vastaan... Mitenköhän kansanedustajilla pysyy puurot ja vellit järjestyksessä? Tai lainvalmistelijoilla? Hikeä pukkaa...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Vähän yleistajuisemmin tästä maksajavirastokokonaisuudesta:

Uutinen: "Mikä maksajavirasto? Entä miten maksajavirasto liittyy maakuntauudistukseen?" 21.3.2018 [10.28]:

Käy katsomassa vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin Maaseutuviraston verkkosivuilta.

Suomi saa vuosittain noin 900 miljoonaa euroa rahoitusta Euroopan unionin maaseuturahaston ja maataloustukirahaston kautta.

Osuus on noin 60–70 prosenttia kaikesta Suomelle kohdentuvasta Euroopan unionin rahoituksesta.

Rahat kanavoidaan tuensaajille tällä hetkellä Maaseutuviraston (Euroopan unionin säädösten mukainen Suomen maksajavirasto), ELY-keskusten ja kuntien maaseutuhallinnon yhteistyönä.

Toimijoiden muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan maksajavirastokokonaisuudeksi. Maakuntauudistuksen yhteydessä edellä mainitut kuntien ja ELY-keskusten tehtävät siirtyvät maakuntien tehtäviksi.

Mitä tämä tarkoittaa maakuntavalmistelun kannalta? Miten maakuntien tulisi ottaa maksajavirastokokonaisuus huomioon omassa valmistelussaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus mavi.fi-sivuston Maksajavirasto-osioista.

Osiossa on taustamateriaalia ja tukea maakuntien valmistelutyötä varten.

Sivustolta löytyy muun muassa infografiikkaa tehtäväkokonaisuuksista ja luettelo Euroopan unionin maksajavirastovaatimuksista, jotka maakuntien tulee ottaa huomioon omassa valmistelutyössään.

Osio täydentyy lisäksi lyhyillä videoilla, joissa nostetaan esiin esimerkiksi maksajavirastotehtävien merkitystä valtion- ja maakuntatalouden näkökulmasta.

Tutustu tarkemmin:

http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/maksajavirasto...

Lisätietoa Maaseutuvirastosta:

Tukipäällikkö Jaakko Rinne
0295 31 2383
jaakko.rinne(at)mavi.fi

Lakimies Eero Pirhonen (maksajavirastosopimukset)
0295 31 2468
eero.pirhonen(at)mavi.fi

Alueuudistus | alueuudistus.fi | alueuudistus.fi

Katso myös:

http://mmm.fi/documents/1410837/1894060/He+Ruokavi...

---

Maakuntapäättäjillä on näpissään siis 2/3 kaikista EU:sta tulleista rahoista. Siksi olisi erityisen tärkeää, että maakuntapäättäjät jotenkin laatutarkastettaisiin/koulutettaisiin ennen kuin heitä päästetään valtaan.

Ja ne estellisyyskysymykset tulee hoidella niin hyvin kuntoon, että samat päättäjät eivät päätä lopulta kaikesta em. 100 %:sta ollen yhtä aikaa kuntatason, maakuntatason kuin valtakunnankin päättäjänä... Siis, jos maakuntahallinto nyt ylipäätään tulee...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset