Kirsiomp

Malmin lentokenttää koskeva kansalaisaloite tyrmättiin

 

Malmin lentokentän säilyttämistä vaativa kansalaisaloite tyrmättiin valiokunnassa, ks. alla Turun Sanomat 13.3.2018:

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3876172/Malmin+lentokentan+sailyttamist...

Hallituksen esitys HE 87/2017

Hallituksen esitys eduskunnalle kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä tehdyn Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

"1 artikla.

Yleissopimuksen tavoitteet.

Ensimmäisen artiklan A kohdassa tunnustetaan, että kulttuuriperintöön liittyvät oikeudet sisältyvät olennaisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen määrittelemään oikeuteen osallistua kulttuurielämään.

B kohdassa tunnustetaan yksilön ja yhteisön vastuu kulttuuriperinnöstä.

Ensimmäisen artiklan C kohdassa korostetaan, että kulttuuriperinnön säilyttämisen ja sen kestävän käytön päämäärinä ovat inhimillinen kehitys ja elämän laatu.

D kohdassa sovitaan, että sopimusosapuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin soveltaakseen tämän yleissopimuksen määräyksiä, jotka koskevat kulttuuriperinnön merkitystä rauhallisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa ja kestävän kehityksen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä sekä synergian lisäämistä kaikkien asiaan liittyvien julkisten, institutionaalisten ja yksityisten toimijoiden välillä.

Perustuslaki takaa artiklan tavoitteiden toteutumisen Suomessa. Voimassaolevaan lainsäädäntöön ei ole tarpeen tehdä muutoksia."

 --

Perustuslaki 20 § Vastuu ympäristöstä:

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Perustuslaki 14,4 §:

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

 ---

Molemmissa em. perustuslain kohdissa puhutaan yksilön oikeudesta; ja oikeudesta, joka kuuluu kaikille. Julkisen vallan tulee edistää yksilön ja meidän kaikkien vaikuttamismahdollisuuksia, siis edesauttaa kansalaisaloitteen eteenpäin viemistä eikä ehkäistä sen toteutumista kuntien itsemääräämisoikeuden perusteella. Malmin kentän kulttuurihistorian säilyttäminen ei ole vain yhden kunnan asia.

 

Perustuslaki:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

HE 87/2017 :

http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170087

Faron puiteyleissopimus:

http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/kansainvalisi...

Lainkirjoittajan opas:

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/9-julkinen-hallinto/9-3/

Malmin lentokenttäasiassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita (VAT), ks. alla olevat linkit:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suun...

http://www.ym.fi/vat-uudistus

LEX MALMI:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/KAA_1+2017.pdf

Kansalaisaloite:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2106

Perustuslakivaliokunnan lausunto:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_41+2017.aspx

Valiokunnan mietintö

Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lex Malmi, Laki Helsinki-Malmin lentopaikasta

LiVM 4/2018 vp

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/LiVM_4+2018.aspx

Taustaa:

Ely-keskus on asettanut Malmin lentoaseman rakennuskannan ja lentokenttäalueen väliaikaiseen vaarantamiskieltoon. Helsingin kaupunki oli aikeissa purkaa yhden lentoasema-alueella olevan rakennuksen. Asiasta kertoi Malmin lentoaseman ystävät ry.

Helsingin kaupungin rakennuslautakunta myönsi 2. toukokuuta 2017 purkamisluvan 38-0970-17-P, joka koskee Malmin lentoasemalla sijaitsevaa 1940-luvulla rakennettua asuinrakennusta.

Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Malmin lentokentän alueelle ollaan laatimassa uutta asemakaavaa, jossa kyseiselle alueelle tulee merkittävää uutta maankäyttöä.

Ks. alla:

http://www.lentoposti.fi/uutiset/liikenne_ja_viestint_valiokunta_ehdotta...

http://www.lentoposti.fi/uutiset/ely_keskus_asetti_koko_malmin_lentokent...

--

Helsingin kaupunki 27.2.2018

VIITE: KAA 1/2017 Vp Lex Malmi

Asiantuntijalausunto

Liikenne-ja viestintävaliokunnalle

Helsingin kaupunki kiittää mahdollisuudesta saada lausua kansalaisaloitteesta ja toteaa, että kaupunki ei puolla aloitteen hyväksymistä seuraavin perustein:

Kansalaisaloite Lex Malmi on paitsi ristiriidassa voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain, maakuntakaavan, kaupunginvaltuuston yleiskaavaa koskevan hyväksymispäätöksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän lentokentän alueen kaavarungon tavoitteiden kanssa, myös sivuuttaa täysin valtion ja kaupungin pitkäaikaiset yhteiset linjaukset ja tavoitteet Malmin lentokenttäalueen kehittämisestä.

Aloitteella puututaan kunnallisen demokratian perusteisiin rajoittamalla kunnan asukkaita välittömästi edustavan kaupunginvaltuuston päätösten toteuttamista. Lisäksi aloite vaikeuttaa huomattavasti, ellei jopa estä, kaupungin ja valtion välisen MAL-sopimuksen tavoitteiden toteutumista.

Kenttäalueen suunnittelun lähtökohdat

Kaupungilla ja valtiolla on pitkään ollut hyvä yhteistyö Malmin lentokentän alueen kehittämisessä. Yhteisenä tavoitteena on ollut vahvistaa Helsingin seudun kilpailukykyä lisäämällä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä.

Lähtökohtana alueen muuttamisessa asumiskäyttöön ovat olleet seuraavat keskeiset valtioneuvoston päätökset:

1) Periaatepäätös 11.7.1985

pääkaupunkiseudun erityisongelmien toimenpideohjelmasta (lentokentän tulevan käytön ja käyttösopimusten keston lyhentämisen selvittäminen)

2) Päätös

yhteistoiminta-asiakirjasta valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välillä 11.5.2000, jossa valtio ilmoitti olevansa valmis luopumaan lentokentän vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan 1.1.2016, mikäli Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet asuntokäyttöön.

3) Valtioneuvoston kehyspäätös 26.3.2014, jossa hallitus totesi, että ”asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.”

Valtioneuvoston päätös 20.11.2014 hyväksyä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä. Sopimukseen kirjattiin, että valtio lopettaa toimintansa Malmin lentoasemalla aikaisintaan 2016, minkä jälkeen alue vapautuu Helsingin kaupungin tarpeisiin.

Edellä mainittujen valtioneuvoston päätösten perusteella kaupunki on jo useiden vuosien ajan suunnitelmallisesti edistänyt alueen kehittämistä asumiskäyttöön.

Myös valtio on toimintoineen vetäytynyt alueelta. Malmin kentän asuntopoliittinen merkitys kaupungille on merkittävä. Malmin lentokenttä on Helsingin yleiskaavan tärkein uusi rakentamisalue. Aluetta suunnitellaan noin 25.000 asukkaalle. Kerrosalatavoite on 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta 100.000 on toimitilarakentamiselle ja palveluille. Malmi on keskeisellä paikalla Helsingissä ja se on erinomainen paikka asuntorakentamiselle. Sen ympäristössä on valmis infrastruktuuri ja alueen sijainti on liikenteellisesti toimiva ja ekologisesti kestävä raideyhteyksien varressa.

Malmin lentokentän alueen hallinta

Kaupunki omistaa lentokenttäalueen kokonaisuudessaan ja lähes kaiken maan sen läheisyydessä.

Kaupunginja Finavia Oyj:n välisellä kaupalla hallintaoikeus lentokenttäalueen kiinteistöihin ja rakennuksiin siirtyi kaupungille 1.1.2017 ja samalla Finavia luopui käyttöoikeudestaan lentokenttäalueeseen

Maankäyttö-ja rakennuslaki

Kaupunki on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla velvoitettu laatimaan asemakaava ja pitämään asemakaava ajan tasalla sitä mukaa kuin kaupungin kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on erityisesti otettava huomioon asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen.

Maankäytön suunnittelu kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kunnallisen itsehallinnon piiriin.

Maakuntakaava

Lentokentän aluetta on suunniteltu Uudenmaan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavojen mukaisesti.

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa alue on ensisijaiselta maankäyttömuodoltaan taajamatoimintojen alue. Kaavan selostuksessa todetaan, että lentoaseman muutostarpeet arvioidaan tässä vaihekaavassa. Käsittelyn perusteina ovat valtakunnallinen lentoliikennestrategia, rakennepoliittinen ohjelma sekä valtion ja kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus.

Tällä alueella valtakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja tiivis kaupunkirakenne pystytään sovittamaan yhteen.

Maakuntakaavan mukaan lentokentän aluetta tulee kehittää tiiviinä alueena, josta on hyvät joukkoliikenteen yhteydet Jokeri 2-linjan ja Malmin aseman kautta.

Yleiskaava

Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016), alue on pääosin asuntovaltaista aluetta (A2), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön ja jolla korttelitehokkuus on pääasiassa 1,0–2,0. Alue on osittain lähikeskustaa (C3), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Alue on osittain myös virkistys- ja viheraluetta.

Yleiskaavan koko kaava-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaisesti kaava-alueella on myös otettava huomioon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristöt ja niiden ominaispiirteet sekä muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet. Suunnittelussa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Malmin lentokentän valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009-alue) on osoitettu valtakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristökohteiden osalta oikeusvaikutteisella yleiskaavan Kulttuuriympäristöt teemakartalla.

Kaavarunko

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Malmin lentokentän alueen kaavarungon (1.12.2015, muutettu 29.11.2016) jatkossa laadittavien asemakaavojen, asemakaavamuutosten ja poikkeamispäätösten pohjaksi. Kaavarunko on valmisteltu edellä esitettyjen päätösten perusteella.

Kaavarungon valmistelussa on painotettu valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa esitettyjä tavoitteita riittävän tonttitarjonnan, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisen ja valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymisnäkökulman kannalta. Lisäksi on kiinnitetty huomiota alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämiseen ja luonnonympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Kaavarungossa lentokentän alueesta on suunniteltu koko koillista Helsinkiä yhdistävä ja aluetta vahvistava kaupunkirakenteen nivel, jonka ensisijainen kaupunkirakenteellinen tavoite on liittää lentokentän alue tiiviisti ympäröiviin alueisiin - Malmin keskustaan, Jakomäkeen, Tattarisuohon, Kivikon ulkoilupuistoon ja edelleen Viikki-Kivikon vihersormeen, Kontulaan, Viikkiin, Pukinmäkeen, Tapanilaan ja Puistolaan.

Lentokentän tuleva asuinalue tukee kaupunkistrategian keskeistä tavoitetta segregaation ehkäisemiseksi. Lähialueen sosioekonomisen rakenteen vahvistaminen on asuntotuotannon ohessa keskeinen tavoite. Alueelle suunnitellaan sujuvasti jatkuva ja kiertävä ulkoilureitti, jolla mahdollistetaan hiihtäminen. Malmin lentokentän alueen puistoverkosto yhdistetään Kivikon ulkoilupuistoon erillisellä sillalla Lahdenväylän yli. Puistoverkon välityksellä alue liittyy ympäröivään viheraluejärjestelmään ja osaksi ekologista verkostoa.

Lentoasemarakennus ja lentokonehalli sekä niiden välitön ympäristö suojellaan, lisäksi lähiympäristö suu nnitellaan vanhaa kokonaisuutta kunnioittaen. Lentoaseman rakennuksiin liittyviä pitkiä näkymiä säilytetään osana uutta kaupunkirakennetta.

MAL-sopimus 2016-2019 ja MAL-suunnitelma 2019

Hallituksen kehityspäätökseen (Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015-2018) on kirjattu, että asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.

Helsinki on valtion ja Helsingin seudun kuntien kanssa tekemänsä vuosien 2016-2019 MAL-sopimuksen kautta sitoutunut rakentamaan neljän vuoden aikana yhteensä 24000 asuntoa. Koko seutu on sitoutunut rakentamaan 60 000 asuntoa, joten Helsinki vastaa omalla tuotannollaan 40 prosentin osuudesta koko seudun asuntotuotannosta.

Helsingin osuus MAL-sopimuskaudella koko seudun säännellyn tuotannon tavoitteesta on peräti 43 prosenttia.

Asemakaavoituksessa Helsinki on nykyisessä voimassaolevassa sopimuksessa sitoutunut neljän vuoden aikana kaavoittamaan yhteensä 2,39 miljoonaa kerrosneliömetriä. Vuositavoite on siten keskimäärin hieman alle 600 000 kerrosneliömetriä.

Tällä hetkellä valmistellaan Helsingin seudun MAL-2019–suunnitelmaa, joka yhteen sovittaa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteet vuosille 2030 ja 2050. Suunnitelman päätavoitteena on turvata mahdollisuus seudun kasvuun siten, että seudulla voi vuonna 2050 asua 2 miljoonaa ihmistä ja työpaikkojen määrä voi kasvaa 1,05 miljoonaan. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on seudun kasvun turvaaminen siten, että päästövähennystavoite (liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä) on  saavutettavissa. Muina tavoitteina on mm. työvoiman saavutettavuuden parantuminen, alueiden välisten erojen pieneneminen nykyisestä, asuntotuotannon kohdistuminen 90 prosenttisesti ensisijaisesti kehitettäville asuinalueille, kestävien kulkutapojen osuuden kasvattaminen sekä väestön sijoittuminen kestävän liikkumisen vyöhykkeille.

Helsingin asuntopoliittisten tavoitteiden osalta lentokenttäalue vastaa merkittävästi sekä kasvavan asuntotuotantotavoitteen saavuttamisesta että mahdollistaa pyrkimystä segregaation vähentämiseen. Lentokenttäalue vahvistaa koillisen Helsingin kehittämistä ja on keskeisenä veturina koko alueen uudistamisessa ja vahvistamisessa. Seudullisessa tarkastelussa lentokentän alueen kehittäminen asuinalueeksi täyttää seuraavan MAL-2019 –suunnitelman keskeiset tavoitteet.

Rakennussuojeluesitys

Malmin lentoaseman ystävät ry on esittänyt hakemuksessaan 9.10.2015, että ELY-keskus ryhtyisi toimenpiteisiin lentoasemakokonaisuuden suojelemiseksi rakennuksineen ja lentokenttäalueineen rakennusperinnön suojelemiseksi annetun lain nojalla.

Rakennusperintölain tarkoituksena on, että rakennusperinnön suojeleminen asemakaava-alueella ja asemakaavoitetuksi päätetyillä alueilla järjestetään pääsääntöisesti ja ensisijaisesti kaavoituksella.

Helsingin kaupunginhallitus on antanut lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lentoaseman suojeluesityksestä 5.2.2018.

Lausunnossa todetaan, että kaavoitustoimenpiteillä voidaan turvata kentän rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Lentokenttäalueen kaavarungoissa suojeluarvot on sovitettu yhteen alueen rakentamiselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Lentokenttärakennukset säilyttävät keskeisen asemansa ja laaja puistoalue ylläpitää  avoimen maisematilan rakennusten yhteydessä.

Investointien vaikuttavuus Helsinki on toteuttanut viimeisen noin 30 vuoden aikana useita uusia kaupunginosia ja asuinalueita aluerakentamisprojekteina.

Uusilla projektialueilla kaupungin investointipanosten vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen on hyvin merkittävä: yksi kaupungin alueeseen investoima euro tuottaa yksityisinä investointeina vähintään neljä euroa.

Lentokentän alueen rakentamisen edellytysinvestoinnit ovat hyväksytyn kaavarungon pohjalta arviolta 600 milj. euroa. Kaupungin investoinnit käsittävät esirakentamisen, katujen, kunnallistekniikan, puistojen sekä  palvelurakennusten rakentamisen.

Lentokentän alueelle kohdistuvien yksityisten investointien arvioidaan olevan useita miljardeja euroja.

Ks. alla:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-A...

 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Malmin lentokentän tuho osoittaa surullisesti, miten kaikki viisaus ei todellakaan asu pääkaupungissa. Onpa vihreiltäkin löytynyt suojelun sokea silmä. Rakennus- ja kulttuuriarvojen suojelu ei ole luonnonsuojelun veroista.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Sinnemäki ja Vapaavuori saavat oman monumenttinsa, ainahan vallanpitäjät sellaisen haluavat.

Osallistuva Helsinki, Vaikuta päätökesen tekoon, Yrittäjä myönteinen Helsinki. Kaikki vain pelkkää sanahelinää, yhtä tyhjän kanssa.

Kaikki kuntalaisten mielipiteet, äänestykset jne. on torpattu. Helsinki voisi poistaa mitään sanomattomat kliseet mainoksistaan "Osallistuva Helsinki" ja "Minun Helsinki".

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Malmin toiminta voi ihan hyvin siirtyä Pyhtään uudelle lentokentälle, joka on ihan inhimillisen matkan päässä Malmilta.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Kansalaisaloitteita voi verrata höyrypannun varoventtiiliin, jonka avulla päästetään ylimääräiset paineet pois. Allekirjoittaja pääsee ”vaikuttamaan” ja tuntee olonsa tärkeäksi. Todellisuus on toinen.
Mikäli Suomessa olisi Perustuslakituomioistuin, niin tämän tyyppisen asian voisi viedä eduskunnan sijaan perustuslakituomioistuimen ratkaistavaksi. Tähän maahan saadaan tuskin koskaan perustuslakituomioistuinta, koska se kaventaisi merkittävällä tavalla eduskunnan päätösvaltaa.

Toivon vilpittömästi, että eduskunta säätää erityislain, jolla tämä arvokas Malmin kenttä otetaan valtion suojelukseen. On täysin järjetöntä lakkauttaa valmis lentokenttä, joka on tärkeä siviili-ilmailun kannalta. Uusia lentäjiä ja helikopterilentäjiä tarvitaan. Koulutuspaikkana se on erinomainen, jolla ei häiritä kansainvälistä lentoliikennettä.
On erittäin tärkeää myös meriturvallisuuden kannalta, että Malmin lentokenttä säilytetään. Se on strategisesti keskeisellä paikalla ajatellen Suomenlahden erittäin vilkasta meriliikennettä Helsinki-Tallinna matkustajaliikenne mukaan lukien. Rajavartiolaitos käyttää Malmin kenttää meripelastustoiminnan tukikohtana. Helikopterit pintapelastajineen olivat ensiarvoisessa asemassa Estonian haaksirikkoisten pelastamisessa syksyllä 1994. Ne pelastivat lukuisia ihmishenkiä.

Vakava öljyturma Suomenlahdella on nopea ja paras tapa kartoittaa ilmasta käsin joko Rajavartioston helikopterilla tai Rajavartioston valvontalentokoneella. Sen perusteella voidaan ryhtyä muihin ehkäiseviin toimenpiteisiin öljyturman minimoimiseksi.

Vakava öljyvahinko ei ole mikään poissuljettu asia Suomenlahdella. Inhimilliselle virheelle on aina mahdollisuus olemassa meriliikenteen valvonnasta huolimatta.

Toivottavasti päättäjät alkavat näkemään ”metsän puista” tässä asiassa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hieno puheenvuoro, Jukka Mikkola! Lämmin kiitos Sinulle!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Malmin lentokenttäasiassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita (VAT), ks. alla olevat linkit:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaa...

http://www.ym.fi/vat-uudistus

Käyttäjän Kirsiomp kuva

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS VALTAKUNNALLISISTA ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISTA

Annettu julkipanon jälkeen Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2017.

Tällä päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston 30. päivänä marraskuuta 2000 tekemän ja 13. päivänä marraskuuta 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.

Ks. linkistä alla:

http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decision...

Katso erityisesti kohdat 2.3 sekä 6 ja 7:

”2.3 Maakuntauudistus

Maakuntauudistuksessa perustetaan 18 maakuntaa sekä valtion lupa- ja valvontavirasto. Uudistuksen yhteydessä lakkautetaan maakuntien liitot, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) sekä aluehallintovirastot.

Uudistus vaikuttaa toteutuessaan merkittävällä tavalla alueidenkäytön suunnittelusta ja sen ohjauksesta vastaaviin organisaatioihin. Maakuntakaavoitus siirtyy maakuntien liitoista maakuntien tehtäväksi. Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen siirtyy ELY-keskuksista maakuntien tehtäväksi.

Nykymuotoinen ELY-keskusten tehtäviin kuuluva kaavoituksen valvonta lakkaa maakuntauudistuksen yhteydessä. Maakuntauudistuksen yhteydessä ei muuteta maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavajärjestelmää, johon kuuluvat edelleen maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntauudistuksen yhteydessä ei myöskään muuteta näiden kaavojen välisiä keskinäisiä ohjaussuhteita. Kaavoitusta koskevan valtion jälkivalvonnan poistuminen korostaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden merkitystä ennakollisen viranomaisyhteistyön välineenä.

--

6 Päätöksen voimaantulo ja toimeenpano

Tämä päätös tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2018.

Tämän päätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä tämän päätöksen estämättä 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen tämän päätöksen voimaan tuloa.

Tämän päätöksen voimaan tullessa valmisteltavana oleva muu päätös tai toimenpide voidaan tämän päätöksen estämättä tehdä 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä.

Ympäristöministeriön tulee edistää ja seurata päätöksen toimeenpanoa eri viranomaisten toiminnassa ja alueidenkäytön suunnittelussa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Ympäristöministeriön tulee arvioida päätöksen ajantasaisuutta tarpeen mukaan. Arviointien perusteella ympäristöministeriön on tarpeen vaatiessa huolehdittava päätöksen tarkistamisesta ja sen saattamisesta valtioneuvoston käsiteltäväksi. Ajantasaisuuden ohella tavoitteiden tarkistustarvetta tulee arvioida niiden soveltamisessa mahdollisesti havaittujen ongelmien perusteella. Tavoitteiden tarkistukset on valmisteltava maankäyttö- ja rakennuslain 23 §:n mukaisesti vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa ja eduskunnalle on varattava mahdollisuus tarkistusten käsittelyyn.

7 Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on tämän päätöksen liitteenä.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Ympäristöneuvos Timo Turunen

--

Siis voisiko Malmin lentokenttää koskevan kansalaisaloitteen hylkäämisen viedä KHO:een? Miettikääpä tätä mahdollisuutta. Esirippu ei ole vielä sulkeutunut...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tyhmyyden edessä itse jumalatkin ovat voimattomia on surullinen johtopäätös tästä poliitikkojen edesvastuuttomasta Malmin lentokentän pilaamisesta ja siihen liittyvästä lyhytnäköisestä kulttuurivandalismista.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hannu, napakka kommentti.

Myös ahneuden edessä ollaan voimattomia. Onhan Malmin kentän alueelle suunniteltu miljardin edestä asuntorakentamista...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

... johon taas ei kelpaa moninkertaisesti laajempi Sipoosta Helsinkiin varta vasten asuntotuotantoa varten liitetty alue, jota Helsinki ei ole edes viitsinyt kaavoittaa.

Ikävä sanoa, mutta Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän pilaaminen näyttää olevan motiiveista keskeisin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Eduskunnassa 14.3. pidetty Maakunta- ja sote-esityksen lähetekeskustelu kesti yöhön, lähes klo 24:ään saakka.

Klo 19.56 lähtien Hanna Halmeenpää (vihr) piti erittäin hyvän puheenvuoron siitä, että ”Valtiolla on vastuu eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, ympäristöstä, yleisestä edusta ja myös kansainvälisten velvoitteiden, kuten EU-oikeuden, noudattamisesta”:

”Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen maakuntalakipaketti sisältää sote-lakien katveessa myös lakiesitykset merkittävästä ympäristöhallinnon viranomaistyön uudelleenorganisoinnista nykyisistä ely-keskuksista ja aluehallintovirastoista osin maakuntiin, osin uuteen valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaan. Tästä emme ole tänään keskustelleet juuri lainkaan. Lähetekeskustelu koko maakuntalakipaketista koskee tätäkin varsin isoa ja merkittäviä muutoksia ehdottavaa kokonaisuutta.

Tavoitteena on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion eli tässä valtion lupa- ja valvontaviraston välillä. Tavoitteena on myös tehostaa viranomaisresurssien käyttöä ja mahdollistaa strategisen kokonaisnäkemyksen toteutuminen ympäristöhallinnon asioissa. Eri intressivertailusta halutaan siis selkeämmin yhtenäiseen päämäärään. Sinänsä hyvä tavoite, kunhan se ei johda viranomaistyön ja päätöksenteon riippumattomuuden vaarantumiseen.

Hallituksen lakiesityksen perusteella on aihetta huoleen siitä, miten ely-keskusten ja aluehallintovirastojen nykyisinkin puutteellisesti resursoiduista ympäristövastuualueista osaaminen ja resurssit sekä Luovaan että maakuntiin jyvittämällä saadaan lopputulokseksi vahvaa ympäristöosaamista ja jouhevia prosesseja, ellei resursseja lainkaan samalla lisätä.

Lakiluonnoksesta annetuissa asiantuntijalausunnoissa pidetään tärkeänä muun muassa tavoitetta, että maakunnat järjestäisivät kalatalouden ja vesialueiden hoidon yhteistoiminnassa ja hallinnoltaan riittävän keskitetysti tarvittavan asiantuntemuksen ja osaamisen varmistamiseksi, kuten tälläkin hetkellä on tehty keskittämällä näitä tehtäviä muutaman ely-keskuksen vastuulle koko maan osalta. Tätä resurssiviisasta tehtäväjakoa maakunnille ei kuitenkaan ole lakiesitykseen selkeästi kirjattu. Osassa lausunnoista on esitetty vakavaa huolta myös siitä, että nyt selkeästi ely-keskusten eri vastuualueille kuuluvien kalatalouden ja vesi-talouden tehtävien yhdistäminen maakunnan sektoriviranomaisia integroivaan malliin ja tiiviimpään vuorovaikutukseen yhden johdon alle voisi vaarantaa intressiristiriidoissa kalatalousviranomaisten päätöksenteon riippumattomuuden ja joutumisen alisteiseksi vesitalousintresseille.

Arvoisa puhemies!

Luova-viraston osalta valmistellun lainsäädännön perusratkaisut ovat lakiluonnoksista annettujen lausuntojen valossa kuitenkin laajasti hyväksyttyjä. Peruskuvion sisällä vain on muutamia täysin radikaaleja ratkaisuesityksiä, joihin lainvalmistelun kuluessa on asiantuntijalausunnoissa tuloksetta esitetty painavaa kritiikkiä. Lakiesitysten heikkouksien korjaaminen on näiltä osin nyt eduskunnan vastuulla.

Ympäristöhallinnon tehtäviä, jotka nyt jaetaan maakunnille ja Luova-virastolle, ovat muun muassa luonnon- ja ympäristönsuojelu, vesiensuojelu ja -hoito, kaavaohjaus ja erilaisten lupien myöntäminen ja valvonta. Yhdistävä tekijä ja ympäristöhallinnon keskeinen tarkoitus on yleisen edun valvonta. Se on julkisen vallan käytössä aivan olennaista. Se juuri turvaa erisuuntaisten yhteiskunnallisten intressien toteutumisen osana hallinnon laillisuusvalvontaa. Myös viranomaispäätösten lainmukaisuuden valvonta, tarvittaessa yleisen edun nimissä tapahtuvin valituksin tuomioistuimeen, on oikeusvaltion peruskalliota.

Arvoisa puhemies!

Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaami-sesta ja arvioinnista. Muun muassa korkein hallinto-oikeus korosti lausunnossaan yleisen edun valvonta-tehtävää ja piti yleisen edun valvontayksikön perustamista ja sen Luova-viraston päätöksiin kohdistuvaa muutoksenhakuoikeutta välttämättömänä — välttämättömänä.

Mitä teki hallitus? Lausuntopalautteen jälkeen poisti Luova- lakiesityksestä sekä yleistä etua valvovan yksikön että viranomaisten muutoksenhakuoikeuden. Yhtä selkeä laillisuuden ja yleisen edunvalvonnan heikennys on se, että ely-keskusten lakkauttamisen yhteydessä poistuu valtiolle kuuluva kuntakaavoituksen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen valvontatehtävä. Sitä ei lakiesityksessä ole osoitettu minkään yleistä etua valvovan vi-ranomaisen vastuulle, ei maakunnille eikä Luova-virastoille. Tämä tulee lisäämään sektoriviranomaisten ja ministeriöiden tehtäväkenttää ja voi vähentää ympäristövaikutusten huomioon ottamista kaavoituksessa. Näin todetaan hallituksen omassa lakiesityksessä — näin siellä todetaan.

Ei kai voi olla niin, että maakuntauudistuksen jälkeen mikään viranomaistaho ei valvo kuntien ja maakuntien kaavojen laillisuutta? Näin tulee tapahtumaan hallituksen itsensä teettämän selvityksen mukaan, jossa professori Eija Mäkinen esittää kuntakaavojen ja alueidenkäytön valvontatehtävän antamista uudelle lupa- ja valvontavirasto Luovalle. Selkeä toimivallan jako alueidenkäytössä eli kaavoituksessa toteutuu kuntien ja maakuntien osalta jatkossakin. Sen sijaan valtio on jäämässä ilman sellaista valvontavaltaa, jota sen vastuulle kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii, ellei eduskunta korjaa tätä lakiesitystä.

Arvoisa puhemies!

Nykyisin ely-keskukset voivat tarvittaessa hakea muutosta esimerkiksi avien vesi- ja ympäristölupapäätöksiin sekä kuntien tai maakuntaliittojen kaavapäätöksiin. Tätä valitusoikeutta ely-keskukset ovat käyttäneet vain harvoin mutta tehokkaasti.

Parasta lainmukaisuuden ja yleisen edunvalvonnan ennakkovarmistusta on ollut se, että valvontatyökalu, myös viranomaisen muutoksen hakumahdollisuus on olemassa. Kaikilla viranomaistahoilla on ollut vahva pyrkimys huomioida eri tahojen lausunnot varmistaakseen päätösten lainmukaisuuden. Joskus pieniä tai isompiakin huteja on saattanut siitä huolimatta sattua. Silloin viranomaisvalituksia on tehty, ja ne ovat me-nestyneet huomattavasti muita valituksia paremmin tuomioistuimissa. Ne ovat siis olleet juuri laillisuusvalvonnan kannalta aiheellisia ja perusteltuja. Miksi siis tämä viranomaisten suorittama laillisuusvalvonta aiotaan poistaa? Sitä lakiesityksessä ei perustella, haluaisin kuulla vastauksia. Jos hallitus haluaa sujuvoittaa eli nopeuttaa lupaprosesseja, pitää turvata lupaviranomaisten resurssit. Yleisen edun valvonta asian käsittelyn kaikissa vaiheissa on tarpeellista. Näin aveissa ja ely-keskuksissa toimitaan nytkin. Mitään perusteita laillisuusvalvonnan heikentämiselle ei ole olemassa.

Hallitus haluaa purkaa byrokratiaa, hyvä. Tässä kohtaa keinot vain ovat aivan käsittämättömät. Viranomaisvalitukset eivät ole tähänkään saakka olleet keinotekoisia hankkeiden jarrutusyrityksiä vaan aiheellisia ja pe-rusteltuja valtiolle kuuluvan vastuun mukaisesti.

Esimerkiksi ely-keskusten osuus kaikista kaavoitusta koskevista valituksista on viime vuosina ollut vain noin 4 prosenttia. Ely-keskusten kaavavalituksista kuitenkin 80 prosenttia on hyväksytty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valvontaa on siis tarvittu. Jos ja kun lupaprosessit halutaan jouheviksi ja virheet ja ylimääräiset viiveet lähelle nollatasoa, ratkaisu ei löydy lupapäätösten ja kaavoituksen laillisuusvalvonnan ja yleisen edun valvonnan heikentämisestä. Niillä keinoilla oikeusvaltio nimeltä Suomi ei voi ajaa. Siinä mennä töräytetään pahasti metsään. Lainsäätäjän vastuun ja oikeusvaltioperiaatteen huolellinen huomioiminen on varmempi tie.

Lakiesitys Luova-virastosta ja maakunnista vaatii näiltä osin valiokuntakäsittelyssä olennaisia korjauksia ja ilman muuta myös perustuslakivaliokunnan laillisuustarkastelun.

Arvoisa puhemies!

Hallituksen lakiesityksessä on raskaan sarjan linjauksia, jotka vaativat perustuslaillisen tarkastelun. Valtiolla on vastuu eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, ympäristöstä, yleisestä edusta ja myös kansainvä-listen velvoitteiden, kuten EU-oikeuden, noudattamisesta. Valtio ei voi vapautua näistä vastuista, vaikka toimivaltaa siirrettäisiin itsehallinnollisille maakunnille ja kunnille sekä uusille valvonta- ja lupavirastoille. Toisin kuin hallituksen lakiesitykseen nyt on kirjattu, vastuuta laillisuusvalvonnasta ei voida jättää hoitamatta. Sitä ei voida siirtää kansalaisjärjestölle tai kuntalaisille, joilla kyllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta eikä myöskään usein osaamista ja riittäviä resursseja hakea muutosta lainvastaisiin päätöksiin.

[Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Lopetan sanomalla, että pidetään perusasiat ja vastuut kunnossa, se on meidän tehtävämme lainsäätäjinä."

---

Hienoa Hanna! Toivotaan, että vihreät ja kaikki muutkin luonto- ja kulttuuri-ihmiset pitävät edellä esitetystä kiinni. Meidän ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri ansaitsevat parempaa, kuin mitä nyt on suunnitteilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset