Kirsiomp

Osa IV: Viedäänkö meitä kuin pässiä narussa?

 

Olen jo esitellyt teille I-III Maakuntien viitearkkitehtuurin materiaalit.

Ks. vielä ”Liite 10, Hallintamalli”, sivut 5-6, jossa sanotaan seuraavasti:

 

"2.1.2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset lainsäädäntöön, suosituksiin ja ohjeisiin

Maakuntauudistuksen lakikokonaisuus, erityisesti maakuntalaki, on maakuntien viitearkkitehtuurin ensimmäistä versiota kirjoitettaessa hyväksymättä eduskunnassa, joten keskeisenä lainsäädännöllisenä lähteenä on ollut hallituksen esitys.[Hallituksen esitys HE 15/2017].

Maakuntien viitearkkitehtuuri ei vaikuta lainsäädäntöön vaan päinvastoin aiottu lainsäädäntö vaikuttaa siihen keskeisesti mm. määrittelemällä maakuntien tehtäväkentän ja maakunnille yhteisiä palvelukeskuksia.

Maakuntien viitearkkitehtuurilla on suuri vaikutus julkisen hallinnon kokonais-arkkitehtuuriin (JHKA) ja siellä ennen kaikkea ekosysteemimalliin. Maakunta tulee käyttämään monia palveluita ekosysteemien avulla, joten on tärkeää, että ekosysteemikuvauksia tehdään ja pidetään ajan tasalla sekä linkitetään maakuntien arkkitehtuureihin.”

 

"3. Viitearkkitehtuurin hallinta ja ylläpito

Kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin yleisiä noudatettavia perusperiaatteita ovat JHKA:n mukaan ovat:

• Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä. Arkkitehtuurin hallinta kuvataan jäsennettyinä prosesseina.

• Arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan. Arkkitehtuurinhallinnan tehtä-vänä on varmistaa, että julkisen hallinnon arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään julkisen hallinnon palveluita järjestävissä or-ganisaatioissa erityisesti kehittämisprojektien yhteydessä.

• Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, ja kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta.

Muutoksenhallinnan avulla arkkitehtuurikuvaukset pidetään ajan tasalla ja julkisen hallinnon yksiköiden kyky hyödyntää tehtyjä arkkitehtuurilinjauksia tulee esiin.

• Jatkuvan kehittämisen periaate.

Arkkitehtuurilinjaukset, arkkitehtuurimenetelmä ja itse arkkitehtuurin hallintamalli ovat eläviä malleja, joita arvioidaan säännöllisesti ja joita muutetaan toimintaympäristön ja/tai tarpeiden muuttuessa. Vuosikellon avulla varmistetaan systemaattinen ja seurattava arkkitehtuurin kehittäminen ja olemassa olevien linjausten noudattaminen.

Maakuntien viitearkkitehtuurin hallinnan osalta noudatetaan samoja perusperi-aatteita kuin JHKA-hallintamallissa. Maakunnan arkkitehtuurityötä ohjaavat yleisellä tasolla kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ja viitearkkitehtuuri.

Maakunnan arkkitehtuurin sisältöön vaikuttavat JHKA-tason viitearkkitehtuurit ja muut arkkitehtuurilinjaukset, jotka ovat otettu huomioon maakuntien viitearkkitehtuurin sidosarkkitehtuureina.

3.1. Viitearkkitehtuurista vastaava taho

Maakuntien viitearkkitehtuurista vastaa maakuntauudistuksen muutosvaiheessa Alueuudistus-hanke4, jonka päättyessä sille tulee nimittää uusi vastuutaho.”

-----

Katso seuraavaksi: Kaikille maakuntien asukkaille suunnattu Omamaakunta.fi-sivusto on avattu 08.03.2018, linkki alla:

http://omamaakunta.fi/

Sivustolla sanotaan, että ”Kaikille maakuntien asukkaille suunnattu Omamaakunta.fi-sivusto on avattu 8. maaliskuuta. Sivusto kertoo maakunta- ja sote-uudistuksesta arjen kautta.

Maakunta- ja sote-uudistuksen viestintä on tähän asti suunnattu vahvasti valmistelijoille ja asiantuntijoille. Painopiste viestinnässä muuttuu nyt, kun asukkaille suunnattu Maakunta tutuksi -viestintäkampanja käynnistyy. Asukkaille suunnattua viestintää toteutetaan tästä eteenpäin…. jne”

Katso myös ministeri Anu Vehviläisen 8.3. tiedotustilaisuus:

http://alueuudistus.fi/documents/10623/6304750/Tiedotustilaisuus+maakunt...

--

Mitä yritän teille nyt sanoa näillä edellä esitellyillä materiaaleilla?

 

Mietitäänpä vielä hetki, mitä laki sanoo viranomaisten toiminnan julkisuudesta, kansalaisten kuulemisesta ja perusoikeuksista, ennen loppupäätelmää:

On ilmeistä, että Suomen kansalaisilta on pidetty piilossa kaikki tärkeä ja laajavaikutteinen maakunta- ja sotehallintoon liittyvä valmistelu ja nyt meitä viedään kuin pässiä narussa.

Minulle valtava valmistelun tietopaketti avautui vähän kuin vahingossa Lausuntopalvelu.fissä olevalla Maakuntien viitearkkitehtuuri –lausuntopyynnöllä lukuisine liitteineen.

Maakuntien viitearkkitehtuuri –lausuntopyyntöön odotetaan jakelussa olevien lausuvan 2.4. mennessä, mm. kaikilta maakuntien liitoilta. Yhtään lausuntoa ei ole vielä tullut kansalaisten nähtäväksi.

 

Ks. seuraavaksi Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) 19 § ja 20 §:

 

19 § Viranomaisen tiedonantovelvollisuus keskeneräisissä asioissa

Viranomaisen on, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu, pidettävä saatavissa asiakirjoja, joista selviävät tiedot:

1) lainsäädännön uudistamista koskevan työn käynnistämisestä, sitä koskevasta toimeksiannosta, asetetusta määräajasta sekä valmistelusta vastaavasta henkilöstä;

2) valmisteilla olevista yleisesti merkittäviä kysymyksiä koskevista suunnitelmista, selvityksistä ja ratkaisuista.

Viranomaisen on pyydettäessä annettava suullisesti tai muulla sopivalla tavalla tietoja 1 momentissa mainittujen asioiden käsittelyvaiheesta, esillä olevista vaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinneista sekä asiaan liittyvistä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksista.

 

20 § Viranomaisen velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa

Viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja tässä tarkoituksessa tarvittaessa laadittava oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä tietoaineistoja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan. Laatimisvelvollisuuden tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon, missä määrin viranomaisen toiminnasta on saatavissa tietoja asiakirjojen julkisuuden avulla tai yleisen tilastotuotannon perusteella.

Viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa.

Viranomaisten on huolehdittava siitä, että yleisön tiedonsaannin kannalta keskeiset asiakirjat tai niitä koskevat luettelot ovat tarpeen mukaan saatavissa kirjastoissa tai yleisissä tietoverkoissa taikka muilla yleisön helposti käytettävissä olevilla keinoilla.”

Jo kesällä tehdään eduskunnassa maakunta- ja sotehallinnosta sitovat päätökset. Ei mene minun oikeustajuntaani, että kaikki on nyt valmisteltu valmiiksi ”veran alla” ja vain yhdellä nuijan kopautuksella kaikki valmisteltu astuu voimaan - ja kansalaisilla on ollut käytännössä vain muutama kuukausi aikaa tutustua ajatukseen, että lähes kaikki häntä koskeva julkinen palvelu menee kerralla uusiksi. Tällainen menettely ei mielestäni täytä kansalaisilla laissa olevaa oikeutta, ns. kuulemista. Kansalaisen perusoikeudet eivät nyt toteudu.

 

Ks. Hallintolaki 3-6 §:

 

3 § Soveltaminen hallintosopimuksiin

Tätä lakia sovellettaessa hallintosopimuksella tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen vallan käyttöön. Hallintosopimusta tehtäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja riittävällä tavalla turvattava niiden henkilöiden oikeudet sopimuksen valmistelussa sekä mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen sisältöön, joita sovittava asia koskee.

4 § Soveltamisalan rajaukset

Tätä lakia ei sovelleta lainkäyttöön, esitutkintaan, poliisitutkintaan eikä ulosottoon. Lakia ei sovelleta myöskään sotilaskäskyihin eikä muihin tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista koskeviin hallinnon sisäisiin määräyksiin.

Tämän lain säännöksiä ei sovelleta ylimpien laillisuusvalvojien harjoittamaan laillisuusvalvontaan, ellei erikseen toisin säädetä. 3 momentti on kumottu L:lla 9.5.2014/368.

5 § Suhde muuhun lainsäädäntöön

Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemesta.

Hallintoasian sähköisestä vireillepanosta ja käsittelystä sekä päätöksen sähköisestä tiedoksiannosta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003). Hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa säädetään kirkkolaissa (1054/1993).

6 § Hallinnon oikeusperiaatteet

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

 

Ks. vielä perustuslaista:

 

 

2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

--

Miltä tämä kaikki Sinusta vaikuttaa? Meneekö kaikki kuin Strömsössä? Liiankin rasvattuna?! surprise

Olen tullut siihen johtopäätökseen, että tässä kaikessa valtavassa kiireessä rikotaan törkeästi perustuslain 2 §, 21 § ja 22 §:ää, jos maakunta- ja sotelait aiotaan saada kesällä hyväksytyiksi.

Kommentoikaa vapaasti.

t. Kirsi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Siis tästä alta pääset Maakuntien viitearkkitehtuuri -lausuntopyyntöön Lausuntopalvelu.fissä:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici...

Aiheeseen lisää:

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maakunti...

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Siis taas kerran:
Miksi meillä on nyt EU-aikana 200 ns. kansanedustajaa ?
Olkoon edustajien maksimimäärä edelleen tuo 200, mutta paikat täytetään vain äänestysprosentin suhteessa. Jos siis vain puolet äänioikeutetuista käy äänestämässä, valitaan eduskuntaan vain 100 pyrkijää.
Eikös 100 edustajan seuraaminen olisi paljon helpompaa kuin 200.
Puolueiden ryhmäkuri ja kellokkaathan kuitenkin määräävät mitä kukin sanoo ja tekee. Kumileimasimet ovat turhia.
Säästöjen lisäksi leikkauksella saattaisi olla edustajien moraalia parantava vaikutus lisäämällä putoamisvaaraa.
Mihin kansalaiset tarvitsevat tuhansia uusia poliittikkoja ja poliittisia virkamiehiä ? Säästäähän meidän piti eikä tehdä uusia himmeleitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset