Kirsiomp

Kooste 15.2. Maakunta tutuksi -chatin kysymyksistä vastauksineen

 

smileyMiten maakunta huomioi viittomakieliset kuurot palveluissa?

Sote-järjestämislain mukaan asiakkaan ja potilaan palvelut on turvattava myös tilanteissa, joissa asiakas tai potilas ja henkilöstö eivät puhu samaa kieltä tai henkilö ei aisti- tai puhevamman tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Tällaisia kieliryhmiä ovat suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli. Mikäli asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä, on huolehdittava siitä, että henkilö saa riittävän käsityksen asiastaan ja että henkilö voi ilmaista mielipiteensä. Jos tulkkia ei ole mahdollista saada paikalle, ymmärtämisestä on huolehdittava muilla tavoin.

smileyMiten vammaisten henkilöiden palveluneuvonta ja -ohjaus järjestetään maakunnissa? Entä miten vammaisten henkilöiden palvelujen tarve kartoitetaan ja palvelut suunnitellaan?

Vammaisen ihmisen oikeus palveluihin määritellään vammaispalvelulaissa, kuten nykyisinkin. Jatkossa samassa laissa on sekä kehitysvammaisten että muiden vammaisryhmien asiat. Paljon palveluita tarvitsevalle henkilölle maakunta voi tarjota mahdollisuuden henkilökohtaiseen budjettiin. Sen sisällön määrittää asiakassuunnitelma sekä se, mitä palveluja henkilö tarvitsee. Vammainen henkilö ja hänen läheisensä suunnittelevat yhdessä henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut. Vammainen henkilö saa tarvittaessa maakunnan henkilöstöltä apua palveluntuottajan valintaan.

smileyMiten uudessa maakuntamallissa huomioidaan kilpirauhaspotilaiden oikeus hyvään ja yhdenvertaiseen hoitoon lääkityksestä riippumatta?

STM:n asiantuntijoiden mukaan nyt erityisluvallisia lääkkeitä käyttävät, tai niitä tarvitsevat kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat yritetään ohjata erikoissairaanhoitoon, jossa taas ei ole resursseja heitä hoitaa, sillä endokrinologien kädet ovat täynnä diabetespotilaita.

Tulisi yhteiskunnalle paljon halvemmaksi hoitaa kaikki kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat potilaat perusterveydenhuollossa, sillä kyseessä on hyvin yleinen sairaus.

Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos ne potilaat, jotka eivät tule oireettomiksi yleisimmin käytetyllä lääkkeellä, joutuvat joko jonottamaan erikoissairaanhoitoon, josta heidät voidaan jopa käännyttää pois, tai sitten he joutuvat menemään omalla kustannuksellaan yksityiselle lääkärille.

Osa potilaista tarvitsee T3- hormonia sisältäviä lääkkeitä, sillä heidän elimistönsä ei muunna varastohormoni T4:aa aktiiviseksi T3-hormoniksi ja tästä syystä heidän on saatava suoraan T3-hormonia. Näiden lääkkeiden määräys on yritetty siirtää erikoissairaanhoitoon, vaikka kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito kuuluu perusterveydenhuoltoon.

smileyVoiko potilaat asettaa eriarvoiseen asemaan sen perusteella miten heidän kilpirauhashormonien metabolia toimii?

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen, tavallisesti varsin helposti verikokeiden avulla tunnistettava sairaus. Haasteena on, että kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet voivat olla hyvin moninaiset. Tällöin oikeaan diagnoosiin pääsy voi viivästyä.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan lähtökohtaisesti tyroksiinilääkityksellä (T4). Tyroksiinilääkitys auttaa useimpia potilaita, kun sopiva annostus löytyy. On kuitenkin myös potilaita, jotka eivät saa apua pelkästä tyroksiinilääkityksestä. Tällöin voi olla perusteltua kokeilla, hyötyisikö potilas tyroksiini-trijodityroniini-yhdistelmälääkityksestä (T4 + T3). Kiisteltyyn T3-hoitoon, varsinkin hoitoon pelkällä T3:lla (T3-monoterapia) liittyy kohonnut haittatapahtumariski.

Usein erityisesti taudin seuranta voi tapahtua perusterveydenhuollossa ja vain vaikeat tapaukset, ongelmatilanteet muun muassa oikeaan diagnoosiin pääsyssä kuuluvat erikoislääkärille.

smileyMiten varhaiskasvatuksen, neuvolan, perhepalvelujen ja lastensuojelun yhteistyö toimii maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen? Osa palveluistahan siirtyy maakunnille ja osa jää kuntiin.

Kaikkien yhteinen tavoite on lapsen hyvinvointi ja sen edistäminen. Maakunnan ja kunnan välille muodostuu uusi, merkittävä yhdyspinta lasten ja nuorten palvelukokonaisuuteen. Palvelut järjestetään jatkossakin lähipalveluina, vaikka sote-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle.

On todella tärkeää, että sivistys- ja sote-palvelut saadaan toimimaan hyvin yhteen. Palveluja, myös erityispalveluja, kehitetään yhteistyössä asiakaslähtöisemmiksi; niiden löydettävyyttä parannetaan ja ne pyritään tuomaan aiempaa vahvemmin lasten ja perheiden arkiympäristöön, kuten päiväkoteihin ja kouluihin.

smileyMiten turvataan matalan kynnyksen lapsiperhepalvelut eli tutut lähityöntekijät, joihin on helppo ottaa yhteyttä? Siirtyvätkö perhetyöntekijät maakuntien palkkalistoille?

Lasten ja perheiden matalan kynnyksen palvelut ovat jatkossa perhekeskuksessa. Lapsiperheiden perhetyö on sosiaalipalvelu, joten työntekijät ovat maakunnan palkkalistoilla

smileyVoivatko omaiset vaikuttaa siihen, että iäkäs hoidetaan lähimmässä mahdollisessa paikassa?

Sote-uudistuksen myötä maakunnilla on vastuu järjestää ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnat voivat joko tuottaa itse ikäihmisten palvelut tai hankkia niitä yksityisiltä. Omaiset voivat olla mukana neuvottelemassa siitä, missä iäkästä hoidetaan, mutta viime kädessä palvelun sijainnin määrittää se, millaisia palveluja iäkäs tarvitsee.

Jos kyseessä on esimerkiksi tehostettu palveluasuminen, asumispaikka voi sijaita kauempanakin. Kun jatkossa asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, iäkkäillä ja omaisilla on kattavammat mahdollisuudet valita palveluntuottaja asumispalveluissa. Silti iäkkään henkilökohtainen tilanne ja se millaisia palveluja hän tarvitsee, ratkaisee, onko hän oikeutettu esimerkiksi tehostetun palveluasumisen paikkaan.

smileyMikä on perhekeskus?

Perhekeskus tarjoaa palveluja kaikenikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Perhekeskus voi tarkoittaa joko fyysistä yhteistä palvelujen tilaa tai toiminnan saumatonta verkostoa. Se verkostoi äitiys- ja lastenneuvolan sekä muita lapsiperheiden terveyspalveluita, kotipalvelun, perhetyön, perheneuvolan, lapsioikeudelliset palvelut, varhaiskasvatuksen sekä järjestöjen ja seurakuntien työtä.

Perhekeskuksen ydin on neuvola. Se on maakunnan omaa toimintaa ja kuuluu maakunnan liikelaitokselle. Halutessaan maakunta voi antaa neuvolapalveluihin myös asiakassetelin. Perhekeskukseen linkittyvät myös maakunnan liikelaitoksen järjestämät erityispalvelut sekä matalan kynnyksen kolmannen sektorin toiminta, kuten perhekahvilat. Jokaisessa perhekeskuksessa on lapsille ja perheille avoimia kohtaamispaikkoja.

smileyKuuluvatko kuljetuspalveluiden kustannukset henkilökohtaiseen budjettiin?

Kuljetuspalveluiden kustannuksia voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen budjettiin, jos on todettu, että asiakkaalla on tarve kuljetuspalveluille ja hän haluaa hankkia niitä henkilökohtaisella budjetilla. Jollei asiakas halua sisällyttää kuljetuspalveluja henkilökohtaiseen budjettiin, maakunnan liikelaitos tuottaa ne muulla tavoin asiakkaalle.

smileyMiten uudistuksessa varmistetaan sosiaalityön resurssit ja työnteko sosiaalihuoltolain tavoitteiden mukaisesti? Miten varmistetaan tavoitteellinen muutostyö, jos laki määrittelee sosiaalityöntekijöiden työn pelkästääm palvelutarpeen arviointiin ja päätöksentekoon.

Laki on verrattain uusi ja sen soveltaminen parhaalla mahdollisella tavalla on kunnissa on vielä osittain kesken.

Hyviäkin esimerkkejä onneksi on - ja sillä on säästetty kustannuksia kalliimmissa korjaavissa palveluissa esimerkiksi perhepalveluissa.

Lastensuojelun osalta on muuten parhaillaan käynnissä ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan selvitystyö siitä, miten lastensuojelun henkilöstön työn kuormitus saataisiin vähenemään. Kentällä on lupaavia esimerkkejä moniammatillisten tiimien ja selkeän esimiesvastuutuksen toimintamallista, joka on tuonut henkilöstölle voimaa työssä jaksamiseen.

smileyKuinka taataan yhdenvertainen sote-palvelu reunuskunnissa?

Maakunta pystyy isona organisaationa huolehtimaan palveluista paremmin kuin pieni kunta. Maakunta voi esimerkiksi järjestää lääkäripalveluja 1 - 2 päivänä viikossa pienellä paikkakunnalla. Näin maakunnan laitamilla oleviin kuntiin saadaan asukasamäärää sekä asukkaiden tarpeita vastaavat palvelut siten, että ne ovat taloudellisesti kannattavia. Lisäksi maakunnalla on mahdollisuus toteuttaa liikkuvia palveluja, kuten hammaslääkäriauto.

smileyMiten kasvokkain tapahtuva palveluneuvonta ja -ohjaus turvataan ikääntyneille? Keitä nämä palveluneuvojat esimerkiksi sote-keskuksissa ovat?

Osana sote-uudistusta kehitetään iäkkäiden sekä omais- ja perhehoitajien palveluita nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. Iäkkäille luodaan palvelukokonaisuuksia, joissa sovitetaan yhteen kaikki heille suunnatut palvelut.

Moni maakunta pilotoi sujuvampaa palveluohjausta. Palveluneuvojat voivat olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka antavat neuvontaa sosiaali- tai terveydenhuollon asioissa ja neuvovat, miten kukin voi käyttää valinnanvapautta. He voivat olla esimerkiksi lähihoitajia, terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, geronomeja, sosionomeja ja sosiaalityöntekijöitä. Toki myös toimistohenkilökunta voi esimerkiksi neuvoa käytännön asioissa, joissa ei tarvita sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntemusta.

 

Tiedot ystävällisesti pyynnöstäni koosti ja luovutti: yes

Eriikka Koistinen

Viestintäpäällikkö / Manager, Communications Sosiaali- ja terveysministeriö / Ministry of Social Affairs and Health

PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO / P.O Box 33, 00023 GOVERNMENT, Finland

Puh. +358 295 163 133, +358 50 569 5889

E-mail: eriikka.koistinen@stm.fi

www.stm.fi

Twitter: @EriikkaK, @STM_Uutiset

 

PS. Välitän tämän puheenvuoron kommentit Eriikalle, joten kommentoikaa innokkaasti! yes

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset