Kirsiomp

Kaavoitus ja kuntalaisen osallistumisoikeus uudessa maakuntahallintomallissa?

 

Kuinka kuntalaisia tullaan kuulemaan kaavoitusasioissa uudessa maakuntamallissa? Ehkä paremmin kuin nykyään?

 

Esimerkiksi Jyväskylässä tammikuussa 2017 lähes 3000 kuntalaista vastusti 2 %:n kuntalaisaloitteella Laukaan avovankilan siirtoa Jyväskylän kaupungin keskustaan, luonnonkauniille Tourujokitörmälle, liito-oravien elinpiiriin.

Em. kuntalaisaloite mitätöitiin kaupunkirakennelautakunnan toimesta, vaikka se olisi tullut käsitellä kaupunginvaltuustossa.

Rekisteröity ko. asuinalueen asukasyhdistys ja yksi kuntalainen valittivat Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksymästä avovankilakaavasta, ja hävisivät, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus perusteli 31.1.2018 antamansa päätöksen (18/0030/2) sanoen, että "Kunnalla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää, millainen kaava alueelle laaditaan."

 

Näin siivuutettiin tylysti kaikki ko. asuinalueen asukkaiden näkemykset luonnonsuojelusta ja tärkeiden puistoalueiden säilyttämisestä perustuslain 20 §:n vastaisesti:

20 §

"Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon."

 

Valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä, kertoo Suomen ensimmäinen aihetta selvittänyt kansalaiskysely. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriperinnön hyväksi, mutta toisaalta toivovat viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa.

Museoviraston ja ympäristöministeriön tilaaman kulttuuribarometrin mukaan suomalaiset mieltävät kulttuuriperinnön tavoiksi, perinteiksi ja kädentaidoiksi (64 %), ihmisten yhteisiksi kokemuksiksi ja tarinoiksi (61 %) sekä kieleksi (58 %). Kulttuuriperintöä pidetään varsin yksimielisesti myös yhteisöllisenä, ihmisiä yhdistävänä asiana.

Kulttuuriympäristö liitetään selkeimmin maisemiin (59 %), luontoympäristöön (54 %) ja rakennettuun ympäristöön (48 %). Tärkeimmäksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luontoympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen.

– Merkittävä osa vastaajista koki luontoympäristön kuuluvan kulttuuriperintöön tai -ympäristöön, mikä vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että rajaa luonnon ja kulttuurin tai luonto- ja kulttuuriympäristön välillä ei käytännössä ole olemassa, toteaa ympäristöneuvos Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä. Lähde:

http://suomenkotiseutuliitto.fi/kulttuuriperinto-sen-sailyttaminen-suoma...

 

smileyNyt tulisi kaikkien "kynnelle kykenevien" ottaa kantaa tulevaan kaavoitusjärjestelmään uudessa maakuntahallintomallissa. Viranomaiset ovat pyytäneet ideoita kaavoituksen järjestämiseksi.

 

Turha on enää jälkeenpäin nousta barrikaadeille, kun kuntalaisia ei enää lainkaan kuulla heitä koskevissa kaavoituskysymyksissä omalla asuinalueellaan crying

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kuntalaisten asema ja valitukset ovat jatkossa turhia. Korruption vaara lisääntyy entisestään.

Ympäristöministeriölle asiantuntijalausunnon antaneet oikeusoppineet sanovat, että yleisen laillisuusvalituksen poistaminen kaavoituksesta kaventaisi demokratiaa – eikä nopeuttaisi kaavoitusta laisinkaan. Myös korruption vaara lisääntyisi.
https://yle.fi/uutiset/3-8738714

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei Sanna,

kiitos kommentistasi.

Mihin perustuu (laki§) se liittämässäsi linkissäkin mainittu asia, että "Yleinen kunnallisvalitus on itse asiassa paljon nopeampi ja yksinkertaisempi menettely kuin hallintovalitus. Kunnallisvalituksessa valittajan on kerralla lyötävä pöytään kaikki perustelunsa, eikä valitusta voi enää matkan varrella täydentää."

Eikö pyydetyssä vastaselityksessäkään niin voi tehdä, jos alkuperäinen kunnallisvalitus on tietyn asian jo nostanut esiin?

PS. Tässä edellä olevaan Puuhenvuoron "leipätekstiin" linkki:

http://suomenkotiseutuliitto.fi/kulttuuriperinto-s...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tällä hetkelläkään ei esimerkiksi rakennusperintölain mukaisessa suojelussa ole tavallisella kuntalaisella lainkaan valitusoikeutta perustuslain 20 §:n vastaisesti, ks. linkki:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498

"5 § Asian vireilletulo

Rakennuksen suojelua koskeva asia tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa vireille sille tehdystä esityksestä tai sen omasta aloitteesta.

Esityksen rakennuksen suojelemisesta saa tehdä omistaja, valtion viranomainen, kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee, maakunnan liitto ja toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen.

Esityksen tulee olla kirjallinen ja siitä tulee ilmetä, miksi rakennus tulisi suojella. Esityksestä tulee myös ilmetä tieto rakennuksen sijaintipaikasta ja, jos mahdollista, omistajasta tai haltijasta."

Miten tämä käy yksiin ympäristöneuvos Tuija Mikkosen lausuntoon, kun hän toteaa että "rajaa luonnon ja kulttuurin tai luonto- ja kulttuuriympäristön välillä ei käytännössä ole olemassa"?

Suomi menee luonnon- ja kulttuurinsuojelussa täysin vastavirtaan EU:n yleisen suuntauksen kanssa, vrt. esim. Faron yleispuitesopimus.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä alla hyvä lähde kunnallisvalituksesta:

Ympäristöministeriön raportteja 10/2016, Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa? Hallitusohjelman edellyttämä selvitystyö, Eija Mäkinen

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand...

Tässä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen näkemyksiä. Mitähän tästä oikein tulisi ajatella...

http://alueuudistus.fi/blogi/-/blogs/tosiasioiden-...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kokemuksesta voin kysyä kuka sitä valvoo, kun kunnassa sitä ei ainakaan valvota "lainmukaisuutta".

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand...

Pekka Hallberg kuvaa oikeusvaltiota mielenkiintoisella tavalla vertauskuvallisesti talon rakentamisena ja kirjoittaa, lainaus kohdasta 3.1
Hallinnon lainalaisuus ja oikeusturva kohdassa seuraavaa:

"Perustuslaki edellyttääkin, että julkisen vallan käyttö perustuu lakiin ja että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkasti
lakia (PL 2.3 §). Tässä näkyy hallinnon lainalaisuus, mutta myös vallanjaon tasapaino, mikä usein unohtuu: myös kunnissa ja kuntayhtymissä on noudatettava tarkoin lakia.
Kaikkea julkisen vallan käyttöä koskee lähtökohtaisesti julkisuusperiaate (PL 12.2 §) ja kaikkea julkisen vallan käyttöä on voitava valvoa, jotta oikeuden toteutuminen voidaan turvata".

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä alla yksi tyypillinen kaavoituskuvio, jossa kuntalaiset, yhteisöt tai muut osalliset eivät voi mitään kunnan kaavoitusvallalle ja -vimmalle:

https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/33...

Sama tekstinä: Julkaistu 20.07.2017 Hämeen Sanomissa (verkko):

"KHO hylkäsi Engelinrantaa koskevat valitukset

Engelinrannan osayl[e]iskaavaa koskeva valitusprosessi on tällä erää päätöksessä, sillä korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt Asunto-osakeyhtiö Hämeenlinnan Eteläkatu 10:n tekemän valituksen kaikki vaatimukset.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden noin vuosi sitten tekemä ratkaisu jää voimaan. Myös hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, jonka asunto-osakeyhtiö teki kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Käytännössä tämä merkitsee, että Engelinrannan alueella voidaan edetä asemakaavoitukseen.

Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Pasi Vesala (sd.) sanoo, että alue palastellaan ja kaavoitetaan osissa.

– Ensimmäisenä tehdään asemakaava linja-autoaseman alueelle. Tontinvarauskilpailussa sille alueelle yhteistyökumppaniksi valikoitui Lehto Group.

Asemakaavoituksen jakaminen osiin mahdollistaa etenemisen, vaikka myös asemakaavoituksesta valitettaisiin.

– Tämäntyyppiset valitukset, joissa halutaan säilyttää nykyinen maisema, eivät yleensä ole menestyneet oikeusasteissa. Jos asemakaavoista tulee valituskierroksia, voidaan kuitenkin edetä niillä alueilla, joissa valitukset mahdollisesti hylätään.

Engelinrannan suunnittelualue on laajuudeltaan noin 28 hehtaaria. Siitä maapinta-alaa on 20 hehtaaria. Alue ulottuu Vanajaveden rannassa Paasikiventien sillalta moottoritielle saakka.

Osayleiskaava linjaa, että alueelle olisi mahdollista rakentaa korkeitakin, 8-12-kerroksisia asuintaloja. KHO vahvistaa hallinto-oikeuden näkemyksen, että kunnalla on itsehallintonsa rajoissa oikeus päättää alueensa käyttämisestä lainsäädännön puutteissa, millainen kaava alueelle laaditaan.

KHO:n mukaan osayleiskaavaesitys ei ole lainvastainen, vaikka valittajat pitäisivät toisenlaista ratkaisua tarkoituksenmukaisempana."
---

Jatkan vielä: Eipä käy millään oikeustajuuni, että näin - kuin edellä - voidaan tehdä, kun laki nimenomaan kieltää hankkeiden pilkkomisen, jotta niistä ei tarvitsisi tehdä YVA-arviointia. Myös SOVA:t tulevat usein kysymykseen.

Hankkeiden ja asemakaavojen pilkkomisesta on nimenomaan nyt kyse Jyväskylän Tourujokivarren avovankilahankkeessa ja Kankaan 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan rakennustalkoissa. Kaikki Tourujokivartta koskevat hankkeet ja kaavat on pilkottu pieniksi paloiksi. Pitäneekö hakea EU:sta asti päätös, jotta tällainen kaavoitustyrannia saadaan Suomesta loppumaan?

Tässä kiinnostuneille tuhtia asiaa Juha Perholta YVA-menettelystä:

https://www.edilex.fi/artikkelit/15922.pdf

(YVA-MENETTELYN SOVELTAMINEN YKSITTÄISTAPAUKSISSA – YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN
ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN (468/1994) 6 §:N MUKAINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTOKÄYTÄNTÖ)

Ja tästä YVA-lakiin (muistakaa katsoa lain lopusta myös "Liite 1" ja "Liite 2" - tuppaavat unohtumaan, näemmä myös päättäjiltä):

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

YVA menettelystä ja miten heikoilla on asukkaiden oikeudet, kun YVA.ta tehdään vastoin lakia.

Video joka kertoo paljon maan tavasta:

https://www.youtube.com/watch?v=nkGpC4-4V74&deskto...

Pilkkomista tehdään tietoisesti, että voitaisiin YVA sivuuttaa. YVA.ta pitää soveltaa myös yksittäistapauksissa.

Jopa aiemmissa tutkimuksissa tehdyt havainnot osoittavat,että yksittäistapaukset ei ole toiminut ongelmitta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei Sanna & kaikki kaavoituksesta kiinnostuneet!

Tässä vielä YVA-laki yksittäistapauksessa:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170277

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kaavoitus asiat ovat tuttuja ja YMP vaikutusten selvitykset ovat aivan konsulteilta totuuden vastaisia. Kunnat hankkivat mielellään konsulteilta lausuntoja jotka ei vastaa YVA-lain vaatimuksia. Olen kirjoittanut aikaisemmin joka on luettavissa.

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229985-paa...

Oulaisten Piipsjärvi -Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuonna 2010. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä. Pihapiirissämme on lupa-ehtojen vastaisesti toiminut kivilouhimo. 2010 vuonna kaupunki haki louhosaluetta väärillä tiedoilla maa-aineksen ottoon ja kaupunki kaavoitti alueen EO-alueeksi. Hallinto-oikeus kumosi tämän ja kaupunki valitti KHO:een. Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan. Kaupungin valitus hylättiin myös KHO:ssa.

KHO:n päätös antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13 s.9(11) perusteluissakin todetaan: ”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.” 

KHO kaavapäätöksessään totesi Piipsjärven ympäristöineen arvokkaaksi maaseutumaisemaksi: ”Kaavaselostuksesta ilmenee, että osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä. Piipsjärven kylä on maakuntakaavassa merkitty maaseutuasumisen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi (at). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja –ympäristöön.”

Jopa ympäristöministeriön virkamies kaavoituspuolen antaa perätöntä tietoa tapauksestamme ministeri Kimmo Tiilikaiselle ja hänen avustajilleen, kun lähetimme ympäristöministeriöön viestiä rakentamisen estämisestä, vaikka ympäristöministeriöön meni KHO:sta suoraan kaavapäätös 2014 vuodelta. Tätä “kulttuurimaisemaa” on ympäristöministeriö suojellut vuodesta 1991 saakka. Miksi ympäristöministeriö ei puutu, miksi KHO:n päätöstä ei noudateta ja miksi maisemointi on toteuttamatta?

Ministeriön virkamies suojelee kunnan väärää tietoa: ”Koska alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä ilmeisesti myöskään maakuntakaavaa, se on kaavoittamaton, kuten kaupunki toteaa.” Hurmeranta jättää jälleen KHO:n päätöksen huomioimatta. Alueelle haettiin kaavaan EO-merkkiä, eikä kaavattomuutta. EO-merkkiä ei sallittu oikeuden päätöksissä nykyisen asutuksen läheisyyden vuoksi. Lisäksi alueella on maakuntakaava, jonka Hurmeranta myös jättää huomioimatta.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Näin sitä ministerille voi antaa väärää tietoa: ”Koska alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä ilmeisesti myöskään maakuntakaavaa, se on kaavoittamaton, kuten kaupunki toteaa.”

Asia 1.ministerille meni väärä tieto kaava asioista vastaavalta virkamieheltä. "ei ole asemakaavaa eikä ilmeisesti myöskään maakuntakaavaa".

KHO:n päätöksessä käy jo esille seuraavaa (= maakuntakaava):
Piipsjärven kylä on maakuntakaavassa merkitty maaseutuasumisen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi (at).

Toinen asia "alueella ei ole asemakaavaa" ei ole emmekä tarvitse sitä, koska KHO ja Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä s.6 (/12): ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Sipilän hallitus ja ministeri Tiilikainen halusivat poistaa kaavoitusmenettelyjen byrokratiaa ja myös rakentamisen esteitä haja-asutusalueilla. ”Maaseudulle saa rankentaa, sen pitää olla näin, tämä on kolmen hallituspuolueen yhteinen kanta.” Valtioneuvoston muutoksella 1129/2008 kumottiin MRL :n § 137 .3. ja kyseiseen pykälään lisättiin toinen momentti. Muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.

Kuten edellä toin esille valtioneuvoston muutokset, MRL 116 §, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.
Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti.

Saimme kaksi rakennusoikeutta kantatilallemme. Nyt 2017 vuonna pääsimme rakentamaan vasta lähes kaksi ylimääräistä vuotta vielä meni taistellessa vääryyttä vastaan. Poliisi tutkimukset makaa edelleen vaikka rikoskomisariokin myönsi ettei louhimo jäänyt kaavan ulkopuolelle.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hankalia ja kiemuraisia ovat nämä kaavoituskuviot. Eipä niitä osaa viranomaisetkaan saati sitten tavalliset asuinaluettaan puolustavat kuntalaiset ja osalliset.

Harmi, että nämä Puheenvuorot painuvat hyvin pian näkymättömiin, ettei nämä kaavoituksenkaan kommentit ehdi juurikaan päästä ihmisten ilmoille.

Mikähän se olisi hyvä estradi näille kaavoitusta koskeville kysymyksille, joita ihan me tavalliset ihmiset keskenämme kommentoimme?

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kyllä kaava asiat ovat kiemuraisia ja asukkailla on myös oikeus valvoa julkista valtaa, sekä käyttää osallistumis-ja vaikuttamisoikeuksiaan. Kaava asioissakin tarvittaisiin oma kanava missä vaikuttaa, koska kansalaiselle voi olla vaikea lähteä lakia tuntemattomana taisteleen oikeuksistaan.

Valitus on taustatuki sille, että asiat hoidettaisiin laillisesti,ja että osallistumis-ja vaikuttamiskeinot otetaan kunnissa vakavasti. Hyvän hallinnon perusperiaatteet kaava asioissa halutaan unohtaa.

Olen saanut paljon yhteyden ottoja kaavoitukseen liittyen ja hyvin usein ongelma on siinä ettei arvioida kaavoituksen todellisia vaikutuksia ihmisiin asumiseen. Vaikka laki edellyttää, että kaikkien kaavojen tulee perustua riittäviin selvityksiin ja arviointeihin.

Maankäyttö -ja rakennusasetuksen (MRA) 1 §:n mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedon suunnitelman toteuttamisen vaikutusten selvittämiseksi.

PL 2.3 § asettaa julkiselle vallalle:
”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”. Oikeus hyvään hallintoon on perusoikeus,joten jokainen voi edellyttää asiansa käsittelyssä noudatettavan hyvän hallinnon vaatimuksia.

Eduskunnassa kyllä on tieto, ettei hyvä hallinto toteudu. Kansanedustajat toivovat, että on hyvä, kun nostat asioita esille.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyvin kerrottu, Sanna.

MRA 1 §:n lisäksi MRL 9 § (5.5.2017/254) "Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa" on tärkeä:

"Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Kun kaava laaditaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 3 §:ssä tarkoitetun hankkeen toteuttamiseksi, hankkeen ympäristövaikutukset voidaan arvioida lain 3 luvun mukaisen menettelyn sijaan kaavoituksen yhteydessä. Hankkeesta vastaavan on tällöin toimitettava mainitun lain 16 ja 19 §:ssä tarkoitetut tiedot kaavan laatimisesta vastaavalle viranomaiselle. Yhteysviranomainen vastaa ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyyden tarkistamisesta sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen perustellun päätelmän tekemisestä.

Jos hankkeesta vastaava on sama kuin kyseisen kaavan laatimisesta vastaava viranomainen, ei hankkeen ympäristövaikutusten arviointia voida kuitenkaan tehdä kaavan laatimisen yhteydessä.

Tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä ja hankkeesta vastaavan velvollisuudesta toimittaa tietoja viranomaisille sekä viranomaisten tehtävistä ja yhteistyöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella."

---

Ihmettelen, kuka ja mikä taho sanoo lopullisen sanan siinä kohtaa kun "Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus."

Esimerkiksi Jyväskylän Tourujokivarren rakentamisessa (mm. Laukaan avovankilan uusi sijaintipaikka ja Kankaan 5000 asukkaan uusi asuinalue) ei ole tehty lainkaan alueella useiden merkittävien osahankkeiden kohdalta YVA:aa tai SOVA:a.

Kuitenkin 26.1.2018 hyväksytty tarkistettu K-S maakuntakaava kertoo, että kaikki kaavan "merkittävät" vaikutukset olisi myös Tourujokivarressa arvioitu. Ja mikä huomattavaa, ympäristöministeriö ei enää vahvista kaavaa, vaan se saa lainvoiman maakuntaliiton kuulutuksella.

Kaupungin, ely-keskuksen ja maakuntaliiton yhteistyönä kaikkien kaavatasojen kaavat menevät maaliin, osallistuivat tai valittivat kuntalaiset niistä mitä tahansa. Tähän tulee saada muutos uudessa maakuntahallintomallissa. Mitähän kautta tämä tapahtuisi?

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tämä on todella näin:
"Kaupungin, ely-keskuksen ja maakuntaliiton yhteistyönä kaikkien kaavatasojen kaavat menevät maaliin, osallistuivat tai valittivat kuntalaiset niistä mitä tahansa".

Yksi syy tähän on se, että kuntien maankäyttöön liittyy suuria taloudellisia intressejä. Kenen omistamille maille kaavoitetaan virkistysalue? Mille kaupparyhmittymälle annetaan hypermarketin tontti?
Kaavoitus lienee niitä härskeimpiä tapauksia, kun kaavaa haetaan ja saadaan.

Nämä pykälät ja perustelut olivat meilläkin tärkeitä, kun oikeusvaikutteista kaavaa vahvistettiin MRA 1 §:n lisäksi MRL 9 § (5.5.2017/254)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tapauksessamme konsulttien väärät selvitykset eivät menneet läpi kaava asiassa. Asiantuntijat voivat antaa kuinka perätöntä tietoa haluavat, ja joutumatta vastuuseen. ELy toimi kunnan apuna ja tukemassa kunnan väärää tietoa hyväksi käyttäen kaava valituksissakin.

Meidän päätöksen perusteluista oikeus käytti seuraavaa:
Sovellettavat oikeusohjeet
Vaikutusten selvittäminen
Maankäyttö- j a rakennuslain 9 § :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö-ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan edellämainitussa lainkohdassa tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi-ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Vuorovaikutus
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtioneuvosto on päätöksellään 30.11.2000 hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Päätöksen kohdassa 4.3. (eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu) on erityistavoitteena todettu, että haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Liito-orava Laji on Suomessa määritelty vaarantuneeksi ja EU:n luontodirektiivin mukaan laji on tiukasti suojeltavien lajien listalla (EU, 1992).

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

Jätettiinkö liito-orava huomioimatta kaavassa? Onko ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa.

Ennen EU:n luontodirektiiviä Jyväskylän kaupungissa ei osattu kiinnittää huomiota liito-oravaan, eikä sen esiintyminen vaikuttanut kaavoitukseen tai maankäyttöön. Direktiivin astuttua voimaan myös Jyväskylässä alettiin ottaa huomioon liito-orava kaavoituksessa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei Sanna,

mikä diaarinro teidän tapaus oli? HO:ssa vai KHO:ssa?

Liito-oravien elinpiiriä ei ole otettu Jyväskylän uudella Kankaan asuinalueella huomioon kuin siten, että juuri parhaimmalle liito-oravien & lepakoiden ydinalueelle on toteutettu pyöräilybaana 90 %:ia puustoa kaataen; ja nyt toiselle, jo 2-3 vuotta etukäteen liito-oravapuista parturoidulle, alueelle aiotaan rakentaa avovankila.

Molemmille alueille on "rakentaminen" aloitettu jo hyvissä ajoin häätämällä ko. alueiden liito-oravat, ja nyt kun häädön jälkeen on tehty liito-oravien kartoitus juuri ennen hallinto-oikeuden valitusvaihetta, niin kappas vaan: liito-oravat ovat hävinneet!! Ja tämähän on nyt mennyt ho:ssa läpi kuin vettä vaan!

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"rakentaminen" näin se toimii ja liito-oravatkaan ei ole este. On todella järkyttävää!

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Toivottavasti löytyy diaarinumerolla.

Oulun hallinto-oikeudelle me asukkaat valitimme ja Oulaisten kaupungin hyväksymä kaava kumottiin Oulun hallinto-oikeudessa

Oulun hallinto-oikeuden päätös 1 (12) Antopäivä 28.3.2013
Päätösnumero 13/0160/1
Diaarinumero 00270/11/4102 00271/11/4102 00266/11/4102
Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset

KHO:lle kaupunki valituksessaan ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan. Kaupungin valitus hylättiin myös KHO:ssa.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä i (n) 13.11.2014 Taltionumero 3562 Diaarinumero 1309/1/13

Asia Yleiskaavaa koskeva valitus

Valittaja Oulaisten kaupunginhallitus
Päätös, jota valitus koskee
Oulun hallinto-oikeus 28.3.2013 nro 13/0160/1

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Oulaisten kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan.

Veikko Tenkula, Sanna Tenkula, Tuomas Tenkula, Marjo Varis ja Mervi Mäkikangas ovat antaneet selityksen, jossa he ovat vaatineet kaupunginhallituksen valituksen hylkäämistä.

Oulaisten kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut
Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos, Sanna, tutustun tapauksiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset