*

Kirsiomp

Mikä on Suomen Yrittäjien kanta aktiivimalliin?

 

Suomen Yrittäjien "10 keinoa talouskasvuun ja parempaan työllisyyteen":

 

1. Paikallista sopimista edistettävä lakimuutoksin

2. Työsopimuslain muutoksella helpotettava henkilöperusteista irtisanomista pienyrityksissä

3. Työn vastaanottamiseen kannustettava

4. Sääntelyn järkeistämisen kunnianhimoa lisättävä

5. Koulutussopimusta aikaistettava

6. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamista kiihdytettävä

7. Kilpailua ja markkinalähtöisyyttä lisättävä

8. Tarvitaan joustava investointi- ja toimintavaraus

9. Omistajavaihdoksia edistettävä

10. Pk-yritysrahoitusta syytä kehittää

Lähde: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajien-edunvalvonta/suomen...

 

Miksi Suomen Yrittäjien TOP 10 -listalla ei ole yhteiskunta- ja työrauhan säilyttäminen?

Mikä on Suomen Yrittäjien kanta hallituksen aktiivimalliin?

Mitä Suomen Yrittäjät aikoo tehdä säilyttääkseen Suomen yhteiskunta- ja työrauhan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lisää aiheeseen:

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen Verkkouutiset.fi -sivustolla (Sami Metelinen | 04.01.2018):

https://www.verkkouutiset.fi/yrittajien-paaekonomi...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Suomen Yrittäjät ei ollut mukana aktiivimallia esittäneessä alkuperäisessä työryhmässä, mutta jatkovalmistelussa järjestö piti tärkeänä, että yrittäjätyö on yksi vaihtoehto aktiivisuusvelvoitteen täyttämiseen."

Lähde edelliseen:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238595-tyottomill...

Työttömille uusi 4 kuukauden yrittäjävapaus: ”Tilanne ollut mahdoton – nyt tuli mahdollisuus kokeilla” (Teppo Ovaskainen, päivitetty 5.1.2018):

"Aktiivimalliin sisältyvä yrittäjälauseke voi lisätä keikkatöiden tekemistä merkittävästikin, arvioi Suomen Yrittäjät. Järjestön työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén ei odota työttömien valtavaa ryntäystä varsinaiselle yrittäjäuralle, mutta suhtautuu positiivisesti yrittäjyyden ottamiseen yhdeksi aktiivisuuden muodoksi.

Aktiivimallin kanssa samaan aikaan eli 1. tammikuuta tuli voimaan myös työttömien neljän kuukauden yrittämisvapaus. Hellstén uskoo, että neljän kuukauden malli voi rohkaista pidempiaikaiseen varsinaiseen yrittäjyyteen, kun taas aktiivimalli kannustanee etenkin keikkayrittäjyyteen.

– Tämä voi lisätä sitä, että ihmiset alkavat myydä osaamistaan lyhyinä toimeksiantokeikkoina esimerkiksi laskutuspalveluita hyödyntäen, Hellstén arvioi aktiivimallia Uudelle Suomelle.

Vuoden alussa voimaan astunut aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa 4,65 prosenttia, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana osoita riittävää aktiivisuutta. Sen voi uuden lain mukaan tehdä myös keikkaluonteisesti yrittäjänä. Silloinkin olisi ansaittava vähintään 241 euroa 65 maksupäivän aikana.

Samaan aikaan astui voimaan erillinen, yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä helpotus. Uudistuksen myötä työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työtön saa kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä. Mahdolliset yritystoiminnasta saadut tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää sovitellun päivärahan säännösten mukaisesti.

Suomen Yrittäjien Hellstén korostaa, että aktiivimalli ja neljän kuukauden yrittäjäkokeilu eivät ole suoraan kytköksissä toisiinsa, mutta ne vaikuttavat yhdessä. Hänen mukaansa aktiivimallin yrittäjyysmahdollisuus voi joissain tilanteissa olla jopa helpoin – tai ainoa – tapa täyttää aktiivisuusvelvoite.

– Työsuhteista työtä ei välttämättä ole kaikille tarjolla ja työvoimapalveluitakin voi olla tarpeeseen nähden liian vähän, Hellstén sanoo.

– Jos työtä ei löydy ja työvoimapalveluita ei ole, niin ostaisiko joku 250 eurolla osaamistasi lyhytaikaisesti? Se on yrityksillekin ehkä kiinnostavampaa, kun ei tarvitse ottaa työnantajavelvoitteita, mutta voi saada lyhyeen keikkaan työpanoksen.

Suomen Yrittäjät ei ollut mukana aktiivimallia esittäneessä alkuperäisessä työryhmässä, mutta jatkovalmistelussa järjestö piti tärkeänä, että yrittäjätyö on yksi vaihtoehto aktiivisuusvelvoitteen täyttämiseen.

4 kuukauden malli, uudenlainen starttiraha?

Uudistuksista etenkin työttömien mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan on Suomen Yrittäjien mielestä ehdottomasti muutos parempaan. Vielä viime vuonna tilanne oli Hellsténin mukaan ”käytännössä mahdoton”, sillä yrittäjyyteen pyrkinyt työtön otti todella suuren riskin työttömyysturvansa menettämisestä.

– Nyt on mahdollisuus kokeilla itsensä työllistämistä yrittäjänä ilman pelkoa etuuden menettämisestä, Hellstén sanoo.

Tähän asti TE-toimisto on arvioinut yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuuden heti toiminnan alussa, mutta nyt arviointi tapahtuu vasta neljän kuukauden kohdalla. Päätoiminen yrittäjä ei voi saada työttömyysetuutta, mutta sivutoimisen yrittäjän on jatkossakin mahdollista saada soviteltua työttömyysetuutta. Sama koskee enintään kaksi viikkoa yhdenjaksoisesti päätoimisena yrittäjänä toimivia.

Jos henkilö haluaa jatkaa yritystoimintaa, hän alistaa neljän kuukauden kohdalla toimintansa TE-toimiston arvioon, joka määrittää pää- tai sivutoimisuuden ja määrää työttömyysturvasta sen mukaisesti.

– Siellä on edelleen se riski, että oikeasti sivutoiminen toiminta arvioidaan päätoimiseksi ja ihminen ei voi saada työttömyysetuutta, mutta on neljä kuukautta huomattavasti parempi hetki arvioida asiaa kuin toiminnan aloitushetki, Hellstén arvioi.

Jos sivutoimiseksi tarkoitettu yritystoiminta arvioitaisiin TE-toimistossa päätoimiseksi ja tukien menetys uhkaisi, voi yritystoiminnan lopettaa yksinkertaisesti ilmoittamalla asiasta, mikäli kyse on yksityisestä elinkeinonharjoittajasta eli niin sanotusta toiminimiyrittäjästä, hän jatkaa.

Voiko työttömän mahdollisuutta kokeilla yrittäjyyttä pitää jonkinlaisena ”starttirahan” muotona? Miksei, mutta Hellstén huomauttaa, että nykyinen starttiraha pysyy käytössä. Työttömänä yrittäjyyttä käynnistävä voi hakea starttirahaa neljän kuukauden alkujakson päätyttyä, mikäli toiminta on siihen asti pysynyt sivutoimisena.

Jotkut työttömät voivat neljän kuukauden mallin avulla saada aiempaa paremman taloudellisen tuen yrittäjyyden aloittamiselle.

– Varsinkin jos on ansiosidonnaisella, he voivat saada tähän alkuun korkeamman toimeentuloetuuden, joka voi jatkua sen jälkeen starttirahana.

Aktiivimalli: Pakkoyrittäjyys vaihtoehtona muille velvoitteille

Neljän kuukauden malli antaa uudenlaisen vapauden työttömille yrittäjähalukkaille. Sen sijaan aktiivimallissa kannustin on hyvin erilainen: pakko. Siihen sisältyvä yrittäjävaihtoehto edellyttää vähintään 241 euron tienaamista yritystoiminnalla 65 päivän työttömyysturvajakson aikana, jos työttömyysturvansa haluaa säilyttää normaalitasolla.

Yrittäjätulolle ei Hellsténin mukaan tämän yhden työttömyysturvajakson osalta ole asetettu ylärajaa, joka veisi oikeuden työttömyysturvaan. Saatu tulo otetaan toki huomioon työttömyysetuuden sovittelussa, ja se siten vähentää etuuden määrää.

Hellsténin mukaan ei ole ”täysin epärealistista” ajatella, että uudet velvoitteet voisivat tuottaa myös päätoimisia yrittäjiä. Realistisempi näkymä on kuitenkin keikkatöitä yrittäjinä tai ammatinharjoittajina tekevien ihmisten lisääntyminen.

– Harva työttömistä varmaan osakeyhtiötä pistää pystyyn, vaan todennäköisemmin töitä tehdään ammatinharjoittajina, toiminimiyrittäjinä, hän sanoo.

Aktivoitumisen uskotaan yleisesti olevan hyväksi paitsi henkilölle itselleen myös kansantaloudelle.

– Positiivistahan se on, jos ihminen, joka ei tällä hetkellä ole lainkaan työllistynyt, pääsee jotain tekemään. Ja eiköhän valtaosa työttömistä lähtisi tekemään lisääkin keikkoja, jos näyttää siltä, että heidän osaamiselleen on yrittäjätyönä kysyntää.

Jos työtön päättää tehdä enemmän keikkoja hyödyntäen uutta neljän kuukauden sääntöä, mutta lopettaa toiminnan neljän kuukauden jälkeen, hänellä on Hellsténin arvion mukaan tuloedellytyksen täyttyessä aktiivisuutta osoitettuna parhaimmillaan kahden 65 päivän maksujakson ajalta. Siten hän voi saada työttömyysturvaa täysimääräisenä ainakin seuraavan täyden 65 maksupäivän jakson loppuun.

Hellsténin mukaan tällaisia toistuvia pikkuyrittäjyyden jaksoja voisi yhdistää työttömyysturvaan periaatteessa pysyvästikin.

Edellä käsiteltyjen lisäksi työttömyysturvaan ja työttömänä tienaamiseen liittyy erinäisiä rinnakkaisia pykäliä, kuten suojaosa. Työtön voi kuukaudessa ansaita 300 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyysetuuteensa.

– Se, mikä kaikki vaikuttaa mihinkin, ei ole enää asiantuntijallekaan helppoa hahmottaa. Aikamoinen tilkkutäkki tämä etuuslainsäädäntö tällä hetkellä on, Hellstén toteaakin.

Päivitys 5.1.: Jutussa poistettu virheellinen väite, että aktiivimallissa yrittäjätyöllä pitäisi tienata tietty summa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Hallituksen esittämää mallia yksinkertaistettiin lausuntokierroksen jälkeen niin, että aktiivisuuden voi osoittaa koko 65 etuuden maksupäivän jaksolla aiemmin esitetyn erillisen 4 viikon tarkasteluajan sijasta."

----

Voisiko Suomen Yrittäjistä Mikael Pentikäinen ystävällisesti nyt perustella, miksi he eivät ole olleet mukana aktiivimallia valmistelleessa alkuperäisessä työryhmässä?

Niin aktiivimalli kuin sitä vastustavat lakotkin koskevat mitä suurimassa määrin työnantajapuolta. Missä on Suomen Yrittäjien edunvalvonta?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Taitaa blogistilla olla väärä osoite?? Sinänsä tuota 10 kohdan ohjelmaa voit tuoda useimminkin esille. Niissä piilee kasvun ja hyvinvoinnin avaimet. Joten siitä kyllä vilpittömät kiitokset.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos Seppo Turunen kommentoinnistasi!

Blogistilla ei ole osoite hukassa. Ajattelin hakea uutta näkökulmaa, kun tuntuu, että vain hallitus on nyt sylkykuppina.

Olen kyllä sitä mieltä, että niin SAK kuin Suomen Yrittäjätkin voivat katsoa peiliin, kun haetaan vastuullisia tähän aktiivimallisotaan. Siis sotaan, siltä se alkaa vaikuttaa: yhteiskuntarauha on tyystin mennyt.

Jos SAK ja Suomen Yrittäjät eivät ole halunneet täysipainoisesti osallistua aktiivimallilain valmisteluun, niin turha on maahan kaatunutta maitoa itkeä. Sitä kun yleensä saa, mitä tilaa.

Olisin kyllä ollut kiinnostunut kuulemaan sinunkin mielipiteesi itse blogin aiheesta.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Työllistäminen ei edisty näillä vaadituilla joustoilla yhtään minnekään. Kerron miksi, ettei kommenttini jää vain provoksi.

Olen 43 vuotta toiminut yritysmaailmassa erikokoisissa firmoissa kotimaassa ja ulkomailla. Olen toiminut myös yrittäjänä pitkään keskisuuressa yrityskokoluokassa.

Todellinen työllistyminen alkaa siitä, että yrityksellä on niin terve liiketoiminta, että se voi tarjota jatkuvan pitkäaikaisen työsuhteen palkalla, jolla ihminen elää ilman sosiaalitukia. Yrityksen toiminnan on oltava niin kannattavaa, että sillä pärjäävät muutkin hyvin kuin sijoittajat tai omistajat.

Yksi työn kannattavuuden minimimittari on, että nuorikin työntekijä pystyy saamaan asuntolainan ja maksamaan sen myös. Vuokra-asuminen ei ole ihmisarvoinen tapa hankkia koti kuin hetkellisesti. Suomessa on jo nyt aivan liikaa eläkeläisiä, joiden tulot eivät riitä edes vuokranmaksuun. Vanhuksen turva on oma asunto.

En ole eläessäni nähnyt mitään lainsäädännön asettamaa estettä irtisanoa kenet tahansa, jonka työpanos ei riittävä. Ihminen on ollut koeajalla myös koeajan jälkeen niissä yrityksissä, joita olen nähnyt.

Suurimmat ongelmat työmarkkinoilla ovat heikko yritysjohto, joka ei osaa työtään eli kannattavan liiketoiminnan kehittämistä ja siksi kaataa sen seuraukset työntekijöiden joustovaatimuksiksi voidakseen itse elää hyvin toisten kurjuudesta huonoinakin aikoina.

Muistetaan, ettei yksikään yritys maksa työntekijöidensä palkkoja vaan ainoastaan tilittää ne. Palkan maksavat asiakkaat ja johdon tehtävä on luoda ympäristö, jossa asiakkaiden laskutus tuottaa kunnollisen palkan työn kunnolla tehneelle. Tämä asia on vähän hämärtynyt monissa pajoissa. Hyvin tehdystä organisoinnista yrityksen johto ja omistajat saavat provikansa työntekijöiden tienaamista rahavirroista.

Toinen joukko ovat yrittäjät, jotka hyödyntävät härskisti mahdollisuutta käyttää alipalkattua työvoimaa. Työpaikan määritelmän sisään ei tule laskea tehtäviä, joissa palkka kokopäivätyöstä 1.900€ tai alle. Eikä töitä, joissa ei halutessaan saa tehdä 160 tuntia kuussa ansioita.

Lopultakin on sitten tuo työnhakijoiden osaamisen ja koulutuksen puute. On liikaa ihmisiä, joita on mahdotonta työllistää nykyajan tuotantoelämässä heikon osaamisen takia.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Ehdotan taas sinulle blogin kirjoittamista tästä. Erittäin hyvin ja ymmärettävästi kirjoitettu kannattavuudesta niin yrityksen kuin työntekijöiden näkökulmasta.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kiitän kannustuksesta. Voisi tuosta kirjoittaa ihan siksi, että jotain tasapainoa tulisi tähän työttömien aktiivimalleihin ja keskusteluun.

Tulisi ymmärrystä siitä mitä työpaikka tarkoittaa rahataloudessa eli muutakin kuin työtä, esimerkiksi kohtuullista palkkaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Juhalle kiitokset hyvästä analyysistä.

Kohta, josta olen eri mieltä, on tämä, jossa kerrot, että "Yksi työn kannattavuuden minimimittari on, että nuorikin työntekijä pystyy saamaan asuntolainan ja maksamaan sen myös. Vuokra-asuminen ei ole ihmisarvoinen tapa hankkia koti kuin hetkellisesti. Suomessa on jo nyt aivan liikaa eläkeläisiä, joiden tulot eivät riitä edes vuokranmaksuun. Vanhuksen turva on oma asunto":

Oman asunnon omistaminen on ollut varsin hyvä vanhuudenturva aikaisemmin Suomessa - siis kokonaan asutetussa Suomessa - mutta nykyisin se ei anna enää turvaa tulevaisuuteen, kun kiinteistöjen hinnat eriytyvät pohjois-eteläsuunnassa. Vrt. lisäksi Timo Metsolan talojen romutuspalkkioavaus.

Uskon, että ASO-asunnot lisäävät suosiotaan tulevaisuudessa - myös senioreiden keskuudessa - jos sen ehdot kutakuinkin pysyvät ennallaan. Niitäkin taidetaan vaan olla rukkaamassa parhaillaan....

Kirjoittele ihmeessä oma puheenvuoro aiheesta, saat varmasti enemmän praataajia.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kiitos kiittämisestä. Kirjoitin aidosti sen mitä tunnen ja jopa tiedän.

Suomen pitäminen kauttaaltaan asuttuna on ollut pitkäaikainen valtiomme johdon linja. Syy paljolti puolustuksellinen alunperin. Toinen merkittävämpi tekijä maa- ja metsätalous, josta niin moni sai leipänsä 70-luvulle asti.

Nyt ei aikaan ole välitetty miten muualla voi tulla toimeen kuin kaupungeissa, jotka kasvavat.

On karmeaa katsoa maaseudun ja pienten kaupunkien rappiota. Pitäjien S-marketeissa 75% asiakkaista on harmaita kumaria vanhuksia, liiketilat pimeinä ja talot rempallaan.

Miten näistä paikoista pääsee vanha kaupunkiin, kun ei se nuoremmalta polveltakaan onnistu, kun on velkaa Osuuspankkiin vielä saman minkä talostaan saa myydessä, jos ostaja vahingossa löytyisi.

Sauli Niinistö oli oikeassa puhuessaan näiden ihmisten tukemisesta jopa rahallisesti. Sauli on ottanut etäisyyttä selvästi Kokoomukseen.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

KOMP: "Mikä on Suomen Yrittäjien kanta aktiivimalliin?"

Esittämäsi listan perusteella, kannan totaalisesta puuttumisesta johtuen näytää siltä, että Suomen Yrittäjiä ei vähempää voisi kiinnostaa.

Asiasta kuudenteen sen verran, että listan viimeinen kohta jättää tilaa yritystukien vastaanottamiselle ja niiden kehittämiselle. Tällaiselle rahoitukselle on ottajia samaan aikaan, kun joko suoraan tai verhotummin juuri rahan puute näyttää syyltä aktiivimallin luomiselle, joten nämä kaksi ovat jollakin tavalla keskenään kytkyssä: johonkin käytetyn julkkisen rahan voidaan katsoa olevan jostakin toisesta pois, etenkin jos se jokin toinen ei tuota annettua takaisin ja lisää kiertoon vielä jotakin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jouni Suonsivu,

ainahan kehittäminen ei tarkoita lisäämistä. Samalla rahalla, eli yritystuilla, voisi tehostamalla yrittäjätkin saada enemmän. Ja tätä tehostamista tulisi antajan seurata - ja jopa ohjata.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mikä mahtoi olla se kuningasajatus Suomen Yrittäjillä, kun se tilasi tällaisen "suosikkilistan"?

https://www.yrittajat.fi/uutiset/569550-tutkimus-l...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset