Kirsiomp

Vapaaehtoisuutta sanktioiden, varoitusten ja keppipolitiikan sijasta

 

smileyTässä alla lyhennettynä 8.1.2018 avattu Aidosti palkitseva aktiivimalli -kansalaisaloite, joka on kolmessa viikossa kerännyt yli 2000 allekirjoittajaa:

 

Me, tämän kansalaisaloitteen laatijat, vaadimme HE 124/2017 kumoamista, ja esitämme puolestamme, että kumotun aktiivimallin tilalle vahvistetaan parannettu aktiivimallilaki, joka antaisi sen saman 4,65 % lisäyksenä aktiiviselle työttömälle työttömyyskorvausta korottaen, jos hän työllistyy joko palkkatyöhön tai sovittuun vapaaehtoistyöhön tai muuten osoittaa aktiivisuuttaan HE 124/2017 mukaisesti.

 

Tässä muutama esimerkki siitä, miten Aidosti palkitseva aktiivimalli -kansalaisaloitteemme mukainen laki toimisi eri tilanteissa:

 

1.) Jos työtön saisi palkkatyötä bruttona 250 euron edestä kuukaudessa, niin silloin hänen työttömyyskorvauksensa olisi normaali työttömyyskorvaus lisättynä 4,65 %:lla, koska suojaosuus "suojelee" lisätuloa 300 euroon saakka.

 

2.) Jos työtön saisi palkkatyötä 300 euron suojaosuuden päälle, niin silloin hänelle maksetaan työttömyyskorvaukset 4,65 % korotettuna, mutta soviteltuna työttömyyskorvauksena.

 

3.) Jos työtön (ilman virallista omaishoito- tai perhehoitosopimusta) hoitaa vaikka naapurin vanhaa tätiä sopimalla siitä kuitenkin oman kunnan sosiaalitoimen kanssa, niin silloin hän myös saa 4,65 % lisää sen kuukauden työttömyyskorvaukseensa, mutta ei muuta palkkaa tai korvausta tästä auttamistyöstä. Em. naapurin auttamistyöksi voidaan sosiaalitoimen kanssa sopia vaikka kerran viikossa kauppa-apuna toimiminen taikka aamulehden haku kaukana sijaitsevasta postilaatikosta. Autettava, työtön ja kunnan sosiaalityöntekijä sopivat tästä avusta yhteisessä tapaamisessa.

 

4.) Esimerkiksi yhdistyksessä tai seurassa kuukausittainen laskujen järjestely ja vienti kirjanpitäjälle tai jäsenkirjeiden jakaminen voisi tuoda myös tuon saman 4,65 % korotusta työttömyyskorvaukseen. Tästä rekisteröity yhdistys tai urheiluseura tms. antaisi kirjallisen todistuksen Kelalle sähköisesti.

 

yesAidosti palkitsevassa aktiivimallissa oman kunnan sosiaalitoimi olisi uusi yhteistyötaho ja toimija, joka tuntisi niin työttömän kuin autettavankin yksilöllisen tilanteen.

yesJa mikä parasta - näistä pienistä aktiivisuuden vapaaehtoisista poluista moni työtön pääsisi polulle, joka johtaisi lähihoitajaksi, kirjanpitäjäksi, talonmieheksi, kotipalveluyrittäjäksi tms. tai työtön innostuisi ko. alan opiskelusta.

yesMe, tämän kansalaisaloitteen laatijat, olemme vapaaehtoisia ja puolueettomia yksittäisiä kansalaisia, ja toivomme, että SAK, PAM, Insinööri- ja teollisuusliitto ym. tahot voisivat yhtyä kansalaisaloitteeseemme ja viedä sitä omalta osaltaan eteenpäin.

 

Ei lakkoja ja mielenosoituksia toreilla ja turuilla vaan tuetaan vapaaehtoisuutta sanktioiden, varoitusten ja keppipolitiikan sijasta! wink

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän RaunoKuha kuva
Rauno Kuha

Miksi ei vain voi yksinkertaisesti jättää turhat laskennat pois. Silloin kun työtön on töissä, hänelle maksetaan palkkaa. Silloin kun hän on työtön, hänelle maksetaan työttömyyskorvausta joka on hänelle jo vuoden alussa laskettu päiväkohtaiseksi korvaukseksi. Uudelleen laskenta ja palkkatulojen selaus jätetään pois. Olkoon palkkatulo se etu jonka hän saa siitä että kävi töissä. Seuraavan vuoden vaihteessa määritellään taas vuodeksi työttömyyspäivärahan suuruus johon vuoden aikan atapahtuneet työllistymiset eivät vaikuta. Työttömyyspäiviltä korvaus ja työllisyyspäiviltä palkka, eikä laskentaa. Tällöin palkka ja työttömyyskorvaus tulevat ilman viivettä ja pätkätyötkin on tällöin mahdollisia ilman turhia odotuksia. Yksinkertaista ja selkeää!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei Rauno,

kiitos kommentoinnistasi, mutta en ihan saa kiinni ideasi "punaisesta langasta".

Tarkoitatko, että kukaan ei valvo, että työttömyyskorvauksia ja palkkaa maksetaan päällekkäin? Ja miten 1. vuoden ja sitä seuraavan vuoden työttömyyspäivärahan suuruus määritellään?

Anteeksi, mutta tämä sinun mallisi kuulostaa ihan nykyiseltä perustulokokeilulta... Ja siihenhän ei ole Suomella varaa kuin 2000 pitkäaikaistyöttömän kohdalle: "Kokeiluun osallistuu 2 000 25−58-vuotiasta henkilöä, joille maksetaan 2 vuoden ajan perustuloa 560 e/kk."

Ks. perustulosta alla olevasta linkistä:

http://www.kela.fi/perustulokokeilu-2017-2018

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@3. Kyseessä on siis kokeilu ja valtio antoi rahaa sen verran. Alunperin on toivottu kokeiluryhmän kooksi vähintään 10 000, jotta pystyttäisiin esim. tarkastelemaan valtakunnallisesti, että miten siellä täällä kokeilussa olevat pärjäävät ja näin saataisiin parempia vertailutuloksia.

Kokeilussa ei muuten ole mukana niitä, keillä on aivan liian helppoa vaihtaa työpaikkoja.

Käyttäjän RaunoKuha kuva
Rauno Kuha

Etkö tiedä että jos työttömyysjakson aikana teet töitä, päivärahaoikeutesi ja päivärahan suuruus tarkistetaan? Tämä aiheuttaa sen että työtön ei uskalla ottaa vastaan lyhyitä työjaksoja. Tämä on keskeinen nykyisen järjestelmän ongelma. Esitin että tämä laskenta tehdään vuoden vaihteessa koko vuoden ajalle. Et ilmeisesti ajatellut mitä kirjoitin kun rinnastit perustuloon. Lue uudelleen. Kirjoitin että työpäivät työttömyysjaksojen välillä eivät aiheuttaisi uudelleen laskentaa vaan päivätahaoikeus säilyisi työpäivien jälkeisinä tyyöpäivinä entisellään. Ei laskentaa, ei viipymää maksuissa. Tällöin uskaltaa ottaa vastaan myös lyhyitä työjaksoja. Ei siis perustulo vaan tiedossa oleva muuttumaton päiväraha työttömyyspäiville ja pakkatuloniille päiville kun on saanut olla töissä. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@7. Olet oikeassa. Tuollainen byrokratian kukkanen voitaisiin poistaa, että ei tarvitse tarkistaa vaan päätös tehdään heti kun näkee sen palkanmaksupäivän ja paljonko rahaa on tullut tilille. Mutta minkäs asialle sitten tekee, kun tarkistaa kuitenkin halutaan lakien mukaan. Järjetöntä, siinä sitten joutuu kitumaan 2-6 viikkoa ennenkuin päätös tuista tulee.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Topi, oletko ehkä kuullut perustulokokeilussa mukana olevien kommentteja ja kokemuksia asiasta? Olisipa mukava kuulla...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@5. En ole kuullut pihaustakaan. Olli Kankaalta pyysin viime lokakuussa tietoa, että milloin väliaikaisraportteja tullaan julkaisemaan kun on lupailtu marraskuun aikana ja toivoin, ettei mene joulukuulle.

Vasta Kelan tutkimusblogissa sain tietää, että tulokset tullaan julkaisemaan vasta 2019 tammikuusta lähtien, kun kokeilu on päättynyt. Tutkimusblogissa luin rivien välistä, että haluttiin taata tutkijoille sekä kokeilijoille rauhaa. Koska valtalehdistö ja media siitä kuitenkin revittelee mitä ihmeellisempiä otsikoita ja niitä on jouduttu korjaamaan useaan otteeseen.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyvä ehdotus, Kirsi!

On mainiota, että tuodaan älykkäitä vastaehdotuksia. Olen systeemiajattelun ammattilainen ja tottunut miettimään laajoja ilmiöitä, tehnyt yli 100 videoesitystä yhteiskunnan eri muodoista.

Autan mielelläni, jos tarvitset sparrausapua. Allekirjoitin juuri aloitteesi (erkkilaitila@gmail.com)

Tunnen varmaan parhaiten Suomessa kybernetiikan ja systeemiset ratkaisumallit, mitä on kehitetty jo 1950-luvulta lähtien. Kukaan ei ole osannut keskustella yhteiskunnan rajoituksista periaatetasolla.

Aktiivimalli muistuttaa minusta paluuta Rooman imperiumiin, missä heikko joutui kärsimään vahvojen oikeuksien toteutumisesta: http://www.nysalor.net/kirja/rooma.html

"Henkinen rappeutuminen: Rooman imperiumista oli tullut valtava mahtitekijä ja sen ylimystö oli rikasta. Siksi keisarin arvoasema oli luonnollisesti todella haluttu. Keisarikunnan sisällä käytiin useita sisällissotia, kun ahneet ylimykset kamppailivat keisariudesta. Tämä tietysti heikensi kansan yhtenäisyyttä.
Sisäisen kamppailun aikana ylimykset ajoivat ainoastaan omaa etuaan, eivätkä välittäneet kansan tai isänmaan hyvinvoinnista. Myös vanhat ja kunnioitetut arvot ja tavat heitettiin pois. Keisarit näyttivät usein huonoa esimerkkiä irstailuillaan, tuhlailuillaan ja mielipuolisilla teoillaan.
Valtakunnan ollessa valtava roomalaiset eivät enää pyrkineet välttämättä tavoittelemaan mitään parempaa, kun kaikki oli hyvin ja valtakunta tuntui olevan hallinnassa. Imperiumi nähtiin itsestäänselvyytenä, eikä sen hajoamista kukaan edes osannut arvella."

Pakottaminen on jyrkästi systeemiajattelun vastaista. Peter Senge on yksi parhaista tämän taidon ammattilaisista maailmassa. Joka on lukenut hänen kirjojaan, huomaa sen helposti. Jokaisen kannattaisi ymmärtää mitä systeemiset arkkityypit ovat ja mitä yleensä tarkoittaa psykologia ja ihmisarvo.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos, Erkki, kannustavista sanoistasi! Huomasinkin ne vasta näin myöhään! :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset