Kirsiomp

Gradussa pisteen paikka ratkaisee!

Hei - meille kaikille! Suurtakin suuremmaksi puheenaiheeksi presidentin vaalien alla on nyt noussut presidenttiehdokkaan laatimat mahdollisesti väärät lähdemerkinnät tai tarkoituksellinen plagiointi.

Itse en näkisi tätä asiaa näin mustavalkoisena: Kyse voi olla gradun tai opinnäytetyön ohjaajan huonosta ammattitaidosta, työn "oikeinkirjoituksen" tarkastajan huonosta ammattitaidosta tai opiskelijan huonosta ymmärryskyvystä.

Usein saattaa olla kysymys vähän näistä kaikista yhdessä. Kuka kantaa silloin lopullisen vastuun? Opiskelija polo!

Tutustukaapa Centria ammattikorkeakoulun "Oppimateriaaleja, 1 OPINNÄYTETYÖ- JA KIRJOITUSOHJEET" (2015) -oppaaseen alla (tässä sivut 18-20):

- -"6. LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN Lähdemateriaalin valinnassa on käytettävä harkintaa, lähdekritiikkiä. Opinnäytetyössä on pyrittävä käyttämään ensisijaisesti luotettavia ja tuoreimpia painettuja tai sähköisiä lähteitä, kuten oman alan teoksia, tutkimusraportteja ja artikkeleita.

Myös aikaisemmat opinnäytetyöt, patentit, standardit, tuote-esitteet asiantuntijahaastattelut ja virallistiedon lähteet soveltuvat tarvittaessa lähteiksi. Epämääräisiä ja nopeasti uudistuvia lähteitä, kuten verkkokeskustelupalstojen mielipidekirjoituksia, vältetään opinnäytetyössä. Aineistoja, joissa kirjoittajan asiantuntijuutta ja pätevyyttä ei pysty luotettavasti arvioimaan, ei myöskään suositella. Tiedonhakuja kannattaa tehdä useammasta eri tietokannasta tai tiedonlähteestä, jotta löytää parhaimmat lähteet omaan aiheeseensa.

Opinnäytetyössä käytetyt lähteet ilmoitetaan tekstiviitteinä yleisesti käytössä olevan nimi-vuosi-viitejärjestelmän mukaan. Tekstiviite on sulkeissa oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa olevaan tarkempaan lähdetietoon.

Torkki (2007, 106) tarkastelee sitä, kuinka puhuja voi vakuuttaa kuulijansa.

Retorisesti taitava puhuja osaa ottaa huomioon yleisön (Torkki 2007, 35).

Lähdeviittaustekniikkaa käytetään aina lainattaessa jonkun toisen kirjoittamaa tekstiä. Tekstissä käytetään lähdeviitettä, johon merkitään sulkeisiin kirjoittajan sukunimi ja julkaisun painovuosi, pilkku sekä sivu tai sivut, joita on käytetty. Silloin, kun viitataan lähteeseen kokonaisuudessaan, sivunumeroja ei käytetä. Kaikissa sähköisissä lähteissä ei ole sivunumeroita.

Yleensä tekstiä lainataan epäsuorasti, eli lähteestä luettu asia kirjoitetaan omin sanoin ja merkitään lähdeviite heti tekstin perään. Viittauksesta on käytävä ilmi, mikä osa tekstistä perustuu lähteisiin. Pisteen paikka lähdeviitemerkinnässä osoittaa, mikä osa tekstistä on lainattu.

Jos viittaus koskee vain yhtä virkettä, lähdeviite sisällytetään kyseisen virkkeen sisäpuolelle. Piste merkitään tuolloin siis sulkumerkin ulkopuolelle:

Esimerkki viittauksesta vain yhteen virkkeeseen:

Tämä on helppoa (Aro 2015, 18).

Jos lähteellä on kaksi tekijää, molemmat mainitaan tekstiviitteessä. Tekijöiden nimien väliin merkitään &-merkki. (Lumijärvi & Kela 2014, 5.)

Jos tekijöitä on kolme tai useampia, tekstiviitteeseen merkitään ensimmäistä kertaa viitattaessa kaikki nimet (Lumijärvi, Kiiskinen & Särkilahti 2014, 21–22), mutta myöhemmin merkitään ensimmäinen tekijä ja lyhenne ym. (Lumijärvi ym. 2014, 23–24).

Jos tieto on peräisin useasta eri lähteestä, viitteet merkitään samojen sulkeiden sisälle ja erotetaan puolipisteellä:

(Kiuru 2012; Perälä & Perälä 2010).

Saman tekijän eri julkaisut erotetaan toisistaan vuosilukujen perusteella ja merkitään ilmestymisjärjestyksessä (Virtanen 2015, 2013).

Jos samana vuonna on ilmestynyt kaksi teosta, ne erotetaan toisistaan aakkosin (Virtanen 2011a, 2011b).

Sama koskee myös saman organisaation saman vuonna julkaisemia verkkosivuja tai muita sähköisiä lähteitä.

(MTV 2015a; MTV 2015b.)

Kun kirjoittajan nimi ei ole tiedossa, tekstissä käytetään julkaisun nimeä ja vuosilukua, joissakin tapauksissa myös julkaisijayhteisön nimeä. Samoin menetellään myös lehtiartikkelien yhteydessä silloin, kun kirjoittajan nimi ei ole tiedossa.(HS 31.1.2013.)

(Talouselämä 16.4.2015.)

Myös lakeihin ja asetuksiin (Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351, § 3), komiteanmietintöihin ym. viitataan saman periaatteen mukaisesti.

(Yritystutkimusneuvottelukunta 2015.)

Sähköisissä lähteissä, esimerkiksi Internet-sivuissa ja sähköisissä kirjoissa, käytetään edellä kuvattuja ohjeita lähteestä riippuen. Lähdeviitteeseen merkitään siis yleensä kirjoittajan nimi, vuosiluku ja sivunumerot.

Tarkempi lähdetieto nettiosoitteesta merkitään vain lähdeluetteloon. Sivut merkitään aina, jos ne vain löytyvät lähteestä.

Internet-sivu: (Lahti 2015.)

Sähköinen kirja: (Luopa, Karvonen & Jokela 2014.)

Mikäli Internet-sivulle ei löydy muuta tekijää kuin sivujen ylläpidosta vastaava organisaatio, se merkitään tekijäksi.

Mikäli tuottajaorganisaatio ei ole tiedossa, merkitään viitteeseen verkkosivun otsikko.

Verkkosivut: (Kirjastoseura 2012.)

(YLE 2015.)

Youtube-video: (How It’s made Aluminium Cans? 2015.)

Facebook-sivut: (K-Supermarket 2014.)

Toissijainen lähde

Hyvänä tutkijan tapana voidaan pitää aina viittaamista alkuperäiseen lähteeseen. Joskus tämä on kuitenkin käytännön syistä mahdotonta. Kun alkuperäiseen lähteeseen viitataan toisessa tekstissä, ja tähän alkuperäiseen tekstiin halutaan kuitenkin viitata, puhutaan toissijaiseen lähteeseen viittaamisesta. Lukijalle tämä tulisi tehdä tiettäväksi. Toissijainen lähde merkitään hakasulkein. Molemmat lähteet tulee merkitä lähdeluetteloon.

Lewinin [1951; 1958] tunnettu muutosprosessi sisältää kolme vaihetta (Hitt, Miller & Colella 2009, 493).

Organisaation muutosprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan (Hitt, Miller & Colella 2009, 493[Lewin 1951; Lewin 1958]).

Lähteisiin toissijainen lähde merkitään seuraavasti:

Hitt, M.A., Miller, C.C. & Colella A. 2009. Organizational Behavior: A Strategic Approach, 2nd Edition. Jefferson City: John Wiley & Sons, Inc.

Lewin, K. 1951. Field theory in social science. New York: Harper & Row.

Lewin, K. 1958. Group decisions and social change. Teoksessa E.E. Maccobby, T.M. Newcomb & E.L. Hartley (toim.) Readings in social psychology, 3rd Edition. Austin, TX: Holt, Rinehart & Winston, 201 – 216.

Luvattoman kopioinnin tarkastus

Kaikki valmiit opinnäytetyöt tarkastetaan plagioinnin eli luvattoman kopioinnin varalta. Käytössä on myös Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmä mahdollisen plagioinnin tunnistamiseksi." - -

Jatkuu, ks. alla oleva linkki:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98592/978-952-6602-85-1.pd...

---

Graduun tai opinnäytetyöhön lähteiden merkitseminen, lähdeviittaukset ja lähdeluettelon laatiminen on helppoa kuin heinän teko, eikö totta? Hiuksia ei halota, mutta pisteen paikka - sulkujen edellä tai perässä - ratkaisee!

Otetaan rennosti!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei vielä,

kuten huomaatte lähdeviittausten teko on varsin vaikeaa. Ansiokkaan "OPINNÄYTETYÖ- JA KIRJOITUSOHJEET" -oppaan laadinnassa mukana olivat Centria-ammattikorkeakoulusta:

Hanna-Riina Aho, Marko Forsell, Annukka Kukkola, Irja Leppisaari, Reetta Leppälä, Ulla Orjala, Janne Peltokangas, Kirsti Rasehorn, Timo Taari, Maarit Tammisto, Tuija Tolonen-Kytölä ja Eija Torkinlampi.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9859...

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kannattaa ehkä huomata, että jos kiinnittyy epätieteelliseen ehdokkaaseen, on myös itse sitä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Kyse voi olla gradun tai opinnäytetyön ohjaajan huonosta ammattitaidosta, työn "oikeinkirjoituksen" tarkastajan huonosta ammattitaidosta»

Ohjaaja ja tarkastaja eivät varmastikaan voi luotettavasti varmistaa, että jotain osaa tekstistä ei ole kopioitu jostain muualta. Nykyään on automaattisia työkaluja, joilla sitä voi tehdä, mutta ne perustuvat vain tiettyyn korpukseen julkaistuja lähteitä, joiden koko teksti on julkista. Huhtasaaren gradun aikoihin niitä oli vähemmän ja niitä käytettiin vähemmän.

Ylipäätään korpukset eivät olleet tuolloin vielä systemaattisia – minunkaan graduani ei ole missään yliopiston korpuksessa, vaikka netistä löytyykin.

    « tai opiskelijan huonosta ymmärryskyvystä..»

Saa olla ymmärryskyky aika heikko, jos pitää sopivana kopioida toisen opiskelijan opinnäytetyöstä lähes sivun mittainen pätkä ja sitten olla viittaamatta lainauksen lähdettä ja peräti vaihtaa alkuperäisen tekstin lähdeviitteet toisiksi.

Ei tuo ehkä yliopiston kannalta ole merkittävää plagiointia, jos kyse ei ole tutkimustuloksista vaan johdannosta, mutta jostain henkilön luonteenpiirteestä se ehkä kertoo.

    «Graduun tai opinnäytetyöhön lähteiden merkitseminen, lähdeviittaukset ja lähdeluettelon laatiminen on helppoa kuin heinän teko, eikö totta?»

Aivan totta, se ei ole rakettitiedettä. Siksi on aika erikoista, että Huhtasaarella on ollut systemaattisia vaikeuksia sen tekemisessä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Kyse voi olla gradun tai opinnäytetyön ohjaajan huonosta ammattitaidosta, työn "oikeinkirjoituksen" tarkastajan huonosta ammattitaidosta tai opiskelijan huonosta ymmärryskyvystä. Usein saattaa olla kysymys vähän näistä kaikista yhdessä. Kuka kantaa silloin lopullisen vastuun? Opiskelija polo!"

Kyllä opiskelija sentään omasta gradustaan vastaa - tosin vastuu saattaa olla monelle nykynuorelle tuntematon asia. On toki lieventävä asianhaara, jos ohjaaja ei ole tehtäviensä tasalla. Yliopistotasolla tämä ei liene todennäköistä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyvä Eero Pyykkölä,

Ymmärsinköhän viestisi nyt oikein? Minähän en nimenomaan ota kantaa puoleen enkä toiseen tässä presidenttiehdokkaan graduasiassa. Se ei ole minun tehtäväni.

Kerroin vaan oman kantani tieteellisten tutkimusten lähdeviittauksiin aikuisopiskelijana niihin tutustuttuani. On valtavan tärkeä merkitys opiskelijalle, jos hän saa hyvää tai huonoa ohjausta lähdeviittausten tekoon.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että tärkeämpi olisi katsoa gradusta tai opinnäytetyöstä tms., mikä on kirjoittajan sitä parasta omaa antia. Ja onko sitä? Muutama ns. "vahinkoplagiaatti" ei koko työtä pilaa. Siinä tarvitaan työn arvostelijoiltakin ammattitaitoa.

PS. Onneksi minulla oli aikanaan hyvä ohjaaja ja hyvä tarkastaja :) Lämmin kiitos heille Centriaan!

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kaikki hyvin. Kaikki saavat äänestää. :D

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kyseinen entinen graduntekijä ja nykyinen eliittipoliitikko koitti päästä pälkähästä sanomalla että gradun puutteet olisi huomioitu arvosanassa. Aika epäreilua entistä opinahjoa kohtaan. On aivan selvää että jos siellä olisi plagiaatio huomattu gradu olisi hylätty. Tai jos olisi ajoissa huomattu olisi ohjaaja neuvonut lähteistämisestä.
Mitä enemmän tätä yritetään puolustella sitä räikeämmältä se alkaa näyttämään. Alun perin olisi pitänyt ps-silmäätekevien vain myöntää että ikävä kyllä löydös on nolo muttei kuitenkaan kovin suuresta rikkeestä kyse.
Nyt kaikki nämä puolustajat saavat koko puolueen kuullostamaan kekkuleilta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset